Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vieraskielisten osuus kasvaa nyt nopeasti Länsi-Helsingissä – Kannelmäessä jo joka neljäs on vieraskielinen

VÄESTÖ Länsi-Helsingissä vieraskielisiä alkaa alueittain olla jo yhtä paljon kuin Itä-Helsingissä keskimäärin. Ykköspaikkaa edelleen pitävässä Itä-Helsingissä joillain alueilla lähes 40 prosenttia asukkaista voi olla muunkielisiä.

Länsi-Helsingissä vieraskielisten osuus on viime vuosina kasvanut huimasti. Tämän vuoden alussa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia asui läntisessä suurpiirissä jo 15 prosenttia asukkaista eli 16 191 ihmistä. Esimerkiksi vuonna 1992 muunkielisiä oli kaksi prosenttia väestöstä.

Tämä on kuitenkin vain keskiarvo, sillä vieraskielisten osuus vaihtelee suuresti. Osalla alueista hätyytellään jo idän keskiarvolukuja: joka neljäs on vieraskielinen. Lännessä eniten vieraskielisiä asuu Malminkartanossa (27 %), Kannelmäessä (25 %) ja Reimarlassa (26 %), jossa muunkielisten osuus on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2010.

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä sanoo, että ilmiölle löytyy helpostikin selitys.

– Useimmat näistä ovat sellaisia alueita, joissa on paljon ara-vuokra-asuntoja. Se näkyy sitten myös tilastoissa.

Läntiseen suurpiiriin kuuluu viisi Helsingin peruspiiriä: Haaga, Kaarela, Munkkiniemi, Reijola ja Pitäjänmäki.

Kannelmäessä kaksi vuotta asunut turkkilainen Nevaf Bilgic pitää Kannelmäkeä hyvä paikkana asua.

– Paras paikka. Rauhallinen. Tuolla alhaalla on rantaa ja luontoa, toteaa aseman kupeessa seisova Bilgic ja viittoilee Kannelmäen ohi virtaavan Mätäjoen suuntaan.

Naapurissa asuu "sekalaisesti" erikielisiä ihmisiä.

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Moni muukin Kannelmäen Sitratorilla tavattu vieraskielinen kehuu Kannelmäkeä rauhalliseksi asuinpaikaksi. Rauhallisuus koetaan tärkeäksi kriteeriksi omalla asuinalueella.

– Joskus ehkä joku vähän humalainen naapuri käy kolkuttelemassa ovea, mutta muuten on rauhallista, kertoo somalinainen.

Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen."

Lännessä vähiten vieraskielisiä asuu Munkkiniemessä (7 %), Haagassa (12 %) ja Reijolassa (12 %).

– Erot alueittain ovat erittäin suuria. Etelä-Haagassa ja Munkkiniemessä on aika vähän kohtuuhintaista asumista. Siellä kasvua ei samalla tavalla näy, Vuori jatkaa.

Länsi-Helsingin suurimmat kieliryhmät ovat järjestyksessään venäjä, viro, somali, arabia, englanti, kiina ja vietnam. Suhteellisesti eniten lännessä on kasvanut arabiankielisten, nepalialaisten ja vietnamia puhuvien osuus.

Eniten vieraskielisiä Helsingissä on kuitenkin edelleen idässä.

Tänä vuonna itäisessä suurpiirissä keskimäärin 25 prosenttia väestöstä eli 28 160 ihmistä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Luku on keskiarvo. Itäkeskuksessa, Kontulassa, Kurkimäessä, Kallahdessa ja Meri-Rastilassa yli kolmasosa eli jopa 34–37 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä.

Koillisessa suurpiirissä vieraskielisiä oli tänä vuonna toiseksi eniten Helsingissä, keskimäärin 17 prosenttia väestöstä.

Vähiten muunkielisiä tämän vuoden lukujen valossa oli Östersundomin suurpiirissä, jonka 2007 asukkaasta kuusi prosenttia eli 119 asukasta oli vieraskielisiä. Toiseksi vähiten vieraskielisiä oli pohjoisessa suurpiirissä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli kahdeksan prosenttia väestöstä.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tilastoista.

Lännen kirimisestä vieraskielisten osalta jo Itä-Helsingin lukemiin kertoi ensimmäisenä verkkojulkaisu Helsinki Tabloid