Köyhyys- ja syrjäytymisriski putosi Suomessa vuonna 2016 alhaisimmalle tasolleen mittaushistoriassa.
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 15,7 prosenttia väestöstä eli 849 000 ihmistä. Osuus on pienin vuonna 2005 alkaneella mittausjaksolla.
Korkeimmillaan köyhyysriskissä elävien määrä oli vuonna 2010, jolloin se oli 17,9 prosenttia väestöstä.
EU-maista köyhyysriskissä elävien määrä on Suomessa neljänneksi alhaisin. Parempi tilanne on ainoastaan Islannissa, Tshekissä ja Norjassa.
Tuoreimman, vuodelta 2015 olevan tilaston mukaan 23,5 prosenttia Euroopan unionin 28 jäsenmaan kansalaisista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla.
Suurin köyhyys- tai syrjäytymisriski oli Makedoniassa, Bulgariassa, Romaniassa ja Serbiassa.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävätihmiset ovat joko pienituloisia, kärsivät vakavaa aineellista puutetta tai elävät vajaatyöllisessä taloudessa.
Suomessa selvästi suurin syy köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elämiseen ovat pienet tulot. Pienituloisten tulot jäivätvuonna 2016 Suomessa alle 1 210 euroon kuukaudessa.
Suomen tavoite on pienentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää noin 770 000:een.
Vuoden 2016 tasoon verrattuna se edellyttää vielä noin 80 000 ihmisen nostamista pois köyhyys- tai syrjäytymisriskistä.
2
