Metsässä kasvaa nyt vihreää superruokaa ja se on kaiken lisäksi ilmaista – "Maitohorsman kukkia voi grillata kuin parsaa"

Minna Kataja opasti villiyrttien saloihin Lohjalla keskiviikkona. Taustalla kurssille osallistuneet Liisa Kirmanen ja Heidi-Mari Segerholm. Jukka Nurmilaakso

Eero Pirinen

Luonnonyrtit, villivihannekset tai villiyrtit. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ne kaikki tarkoittavat suurin piirtein samaa asiaa, Suomen luonnosta löytyviä syötäviä kasveja. Helppo saatavuus, edullisuus, erinomaiset ravintoarvot ja mainio maku ovat vain joitakin syitä hyödyntää luonnonvaraisia kasveja ruokapöydässä.

Villivihannesten keruu kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta kerääjällä on myös velvollisuuksia: kasvi täytyy tunnistaa oikein, kasveja tulee kerätä sieltä täältä runsaista esiintymistä, eikä koskaan koko kasvustoa. Kasvin juurien, jäkälän, puun lehtien, kerkkien ja mahlan keruuseen täytyy olla maanomistajan lupa. Useat villiyrtit ovat jokaiselle tuttuja rikkaruohoja, kuten voikukka, nokkonen, piharatamo, siankärsämö tai apilat.

Arctic skyn yrttineuvoja Minna Kataja piti Villiyrtit kotikäyttöön -kurssin kuluvalla viikolla Lohjalla. Hän haluaisi kiinnostuneiden osallistuvan kurssille, koska Suomen luonnossa on paljon myrkyllisiä kasveja, joiden tunnistaminen voi olla hankalaa.

– Suomen luonnossa on myös paljon myrkyllisiä kasveja. Syödään vain niitä, mitkä tunnistetaan. Kotiin niitä voi kerätä ja siellä niitä tutkia tarkemmin.

Villiyrttien arkipäiväistä käyttöä Kataja suosittelee todella paljon. Niissä on enemmän vitamiineja kuin kaupan salaateissa. Kataja haastaa ihmiset korvaamaan salaatissaan rucolan esimerkiksi voikukilla.

– Villiyrttien käytössä vain mielikuvitus on rajana! Itse käytän niitä salaatissa, levitteiden kanssa tai mausteissa. Vähän aikaa sitten tein suklaalevyn, johon laitoin kuusenkerkkää. Avaa uuden maailman, kun niihin alkaa tutustumaan.

Katajan suosikki yrtteihin kuuluvat kuusenkerkät, nokkonen, piharatamo ja maitohorsma.

Kuusenkerkän kuten muiden puissa olevien kasvinosien poimimiseen vaaditaan kuitenkin maanomistajan lupa.

– Maitohorsman kukista voi tehdä vaaleanpunaista mehua tai sitä voidaan grillata kuten parsaa. Kuusenkerkästä voi tehdä simaa. Piharatamosta teen usein voiteita, koska se on yrtti, joka auttaa ihoa parantumaan haavojen jälkeen. Siitä voi myös tehdä kasvovesiä tai hiushuuhteita, tai käyttää salaatissa, eli päästä varpaisiin ja sisältä ulos.

Villiyrttejä on kaikkialla ympärillämme, mutta niitä ei kannata joka paikasta kerätä. Tiehen tulisi tien koosta riippuen olla matkaa ainakin 25 tai 50 metriä, jotta liikenteen saasteet ja pölyt eivät pääse laskeutumaan yrttien päälle. Myöskään ihan polun vierestä ei kannata lähteä poimimaan, koska siellä ulkoilutetaan paljon eläimiä. Kannattaa siis varmistaa, että paikka mistä yrttejä kerää on puhdas.

Avuksi villivihannesten keruuseen ja ruuanlaittoon voi ladata Suomen Luonto -lehden Villivihannekset-mobiilisovelluksen. Sovelluksessa esitellään 20 kasvia nokkosesta päivänkakkaraan. Jokaisesta kasvista on kolme reseptiä keittiömestari ja villivihanneskouluttaja Sami Tallbergilta

Lue lisää sovelluksesta täältä: www.suomenluonto.fi/villivihannekset

Suomalaisia villiyrttejä

Vuohenputki, runsaasti rautaa ja C-vitamiinia sisältävä kasvi tuoksuu porkkanalle ja maistuu raikkaalle.

Poimulehdet, poimulehden maku muistuttaa pähkinää, auringonkukan versoja ja artisokkaa.

Apila, C-vitamiinipitoisen apilan lehdet sopivat nuorina salaattiin, myöhemmin kannattaa hyödyntää makealta maistuvat kukat.

Nokkonen, runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, C-vitamiinia ja rautaa sisältävä nokkonen on varsinainen superyrtti. Sen syöminen vaatii ryöppäystä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut