Helsingin paperittomista valmistui selvitys: 1 500 nyt, määrä voi moninkertaistua – "Kustannusten arviointi vaikeaa"

PALVELUT Paperittoman asiakkaan tunnistekeino helpottaisi palvelujen käytön ja kustannusten seurantaa, selvitys toteaa.

Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien henkilöiden palvelutarpeita Helsingissä koordinoivan työryhmän selvitys on valmistunut.

Selvityksen mukaan Helsingissä on laittomasti maassa olevia, eli paperittomia henkilöitä arviolta noin 1 000. Tämän lisäksi Euroopan unionin alueelta, Romaniasta ja Bulgariasta tulevia niin sanottuja liikkuvia henkilöitä arvioidaan olevan noin 500.

Paperittomien määrä voi kaksin- tai kolminkertaistua Helsingissä vuoden 2018 aikana. Tämä johtuu siitä, että kuluvana vuonna noin 8 500 turvapaikanhakijan turvapaikkaprosessi ja valitukset eri oikeusasteissa saadaan päätökseen.

Vaikka osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista tullaan palauttamaan, tulee paperittomien henkilöiden määrän kasvuun Helsingissä varautua.

Helsinki päätti viime marraskuussa laajentaa paperittomien oikeutta terveyspalveluihin Kiireellisen hoidon lisäksi kaupunki päätti varmistaa paperittomille välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) selitti tuolloin Ylellä, että linjaus tarkoittaa sitä, että pitkäaikaissairauksiin kuten esimerkiksi diabetekseen saa hoitoa terveysasemalla, eikä paperittoman tarvitse odottaa tilanteen pahenemista ja hakeutua päivystykseen.

Päätöstä vastustaneet puolestaan esittivät huolensa jo aiemmin syksyllä, että maksuttomat terveyspalvelut voivat toimia laittoman maahantulon houkuttimena.

Nyt tehdyssä selvityksessä kaupunginvaltuustonmarraskuinen päätös on otettu huomioon sekä toimenpiteissä että ohjeistus- ja linjaustarpeissa.

Selvitys toteaa, että on tärkeää seurata paperittomien henkilöiden palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Haasteena on kuitenkin asiakaskäyntien tilastoinnin puute ja se, että kustannuslaskenta perustuu arvioihin. Kaupungin tulee kehittää asiakastietojärjestelmiään. Paperittoman asiakkaan tunnistekeino helpottaisi seurantaa.

Paperittomille tarjottavien palvelujen kokonaiskustannus on selvituksen mukaan tällä hetkellä arviolta 1,2 miljoonaa euroa. Kustannukset voivat nousta 2–4 miljoonaan euroon riippuen siitä, kuinka moni henkilö asettuu paperittomana Helsinkiin ja ohjautuu palvelujen käyttäjäksi. Tämän lisäksi on varauduttava tulkkauskustannusten kasvuun.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa tosin muistutti marraskuussa Ylen haastattelussa, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimen budjetti on yli 2 miljardia euroa, joten paperittomista aiheutuvat kustannukset ovat siihen verrattuna hyvin pienet.

Jatkossa kaupungin tulee kehittää tiedonkeruuta ja tulee määritellä taho, esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimiala, joka ottaa vastuulleen paperittomien henkilöiden tilanteen systemaattisen seurannan, selvitys toteaa. Lisäksi paperittomille henkilöille olla tarjolla riittävästi oikeudellista neuvontaa. Kaupungin tulee varautua suuntaamaan siihen järjestöavustuksia.

Selvityksessä kaivataan myös tarkempia ohjeita valtiolta ja yhdenmukaisuutta pk-seudun käytäntöihin.

Valtiolta tarvitaan tarkennukset kiireellisen sosiaalipalvelun antamisen kestosta ja sisällöstä, toimeentulon myöntämisestä paperittomille henkilöille sekä välttämättömän hoidon määritelmästä ja kestosta.

Pääkaupunkiseudulla tarvitaan yhdenmukaiset ohjeistukset ja toimintaperiaatteet palveluihin ohjaamiseen, jotta palvelujen käyttö ei keskittyisi yksinomaan Helsinkiin.

Kaupunginhallitus käsittelee selvitystä maanantaina.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut