Sosiaaliavun lakanat ommellaan Kalasatamassa – "Kaikki työntekijöistä eivät osaa lukea tai kirjoittaa"

TYÖ Moni maahanmuuttaja tutustuu työelämään ompelemalla lakanoita Kalasatamassa.

Irakista lähtöisin oleva Samiran viihtyy Uusixin ompelimossa. – Tämä on hyvä työ, hän kehuu. Uusixin ompelimosta toimitetaan sosiaalitoimen asiakkaille noin 200 liinavaatepakettia kuukaudessa. Johanna Erjonsalo

Jukka Hämäläinen

Työikäisistä maahanmuuttajanaisista työllistyy vain reilu puolet, ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna teettämästä selvityksestä.

Kalasatamassa on kuitenkin pienteollisuustalo, jossa maahanmuuttajanaisia istuu riveittäin ompelukoneidensa ääressä.

Kaikki eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa.”

Paikka on Uusix-verstas, joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa työttömille helsinkiläisille.

– Osa maahanmuuttajanaisista ei ole ollut koskaan töissä. Monella ei ole koulutusta, ei edes pohjakoulutusta. Kaikki eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, työnjohtaja Triina Nakari kertoo.

Virkakielellä näitä asioita kutsutaan työllistymisen esteiksi. Niitä ompelimossa yritetään poistaa.

Helsingin kaupungilla on pitkät perinteet naisten työttömyysongelman lievittämisessä. Kun kaupungilla on ollut jatkuva tarve erilaisiin tekstiileihin, työttömille on järjestetty mahdollisuus ommella niitä.

Jo 1900-luvun alussa, kun työttömyys toi turvattomuutta, perustettiin hätäapukomitea järjestämään naisille työtupia.

Nykymuotoinen Uusix syntyi 2014, kun kaupungin entinen Tekstiilityökeskus ja Uusix-työpajat lyötiin yhteen Uusix-nimen alle.

Harva tietää, että esimerkiksi päiväkotien verhot ja sosiaalitoimen asiakkailleen harkinnanvaraisesti antamat lakanat – 4 000 kappaletta vuosittain – ommellaan Uusixilla.

Joka päivä menee matto tai pari.”

Iranista lähtöisin oleva Karimi Farah on työskennellyt verstaalla vajaan vuoden. Suomessa hän on asunut 12 vuotta, mutta kieli ei tahdo vielä taipua.

– Mutta työ on helppoa ja täällä on kivat ohjaajat, hän kehuu.

Monikulttuurisessa työyhteisössä on Nakarin mukaan puhuttu parhaimmillaan 17 eri kieltä.

Silti suurin osa on kuntouttavan työtoiminnan yhteensä 400–500 asiakkaasta on kantasuomalaisia.

Työn lisäksi maahanmuuttajataustaiset voivat osallistua suomen kursseille, jonne ehtii hyvin, sillä päivittäinen työaika on neljä tuntia joko aamu- tai iltapäivävuorossa. Myös työpaikkaliikuntaa järjestetään.

Laskemme työnjohtaja Rea Sahlbergin kanssa, että pussilakanan, aluslakanan ja tyynyliinan sisältävän paketin saisi marketista paljon halvemmalla kuin Uusixilta.

– Kokonaisuudessa pitää kuitenkin ottaa huomioon työllistävä vaikutus, kotimaisuus ja se, että raha jää pyörimään Helsinkiin, hän sanoo.

Kalasataman verstaalla on myös mattokutomo. Siellä syntyvät sataprosenttisesti käsityönä sosiaalitoimen myöntämät räsymatot.

– Joka päivä menee matto tai pari. Ne kudotaan itse suunnittelemiemme mallien mukaan kierrätysräsystä ja ostokuteesta. Luomme täällä loimet ja leikkaamme kuteita, työpajaohjaaja Virve Pukki kertoo.

Useimmat eivät osaa ennestään kutoa.

– Se ei haittaa, sillä kutomaan on meidän kokemuksemme mukaan helpompi oppia, jos ei ennestään osaa yhtään, Pukki sanoo.

Aiheeseen liittyvää

  1. Kallion pop up -kierrätyskauppa jatkaa aukioloa
    6.4.2018 9:56
  2. Helsinkiläisfirma löysi markkinaraon 500 000 kilolle jätevaatteita – "Eivät kelpaa edes kierrätykseen"
    17.8.2017 7:15
  3. Suomalaismiehet mentoroivat maahanmuuttajia – syntyi ystävyyssuhteita
    29.3.2018 20:30
  4. Helsinki myönsi maahanmuuttajien työllistymiseen 1,5 miljoonaa
    30.1.2018 13:02
  5. Maahanmuuttajien työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla luultua parempi, sanovat tutkijat – työttömyys yleisintä pakolaistaustaisilla
    17.12.2017 15:30

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut