Itähelsinkiläisen koulun opettajan suora tilitys: "Osa oppilaista ei opi edes perusasioita, opettajat repivät itsestään viimeisiä jaksamisen rippeitä"

Kuvituskuva. Päivi Tuovinen / Arkisto

Jari Pietiläinen

Helsinkiläisten koulujen oppilaat ja opettajat voivat nyt pahemmin kuin koskaan. Jatkuvasti paisuvien luokkakokojen, oppimateriaalipulan ja työuupumuksen seassa kompastelevat opettajat joutuvat opettamaan oppilaita, joista huomattava osa ei opi edes perusasioita.

Ongelmista kertoo Itä-Helsingissä ala-asteen erityisluokanopettajana työskenteleväElina Tuomi, 31, uusimmassa kouluaiheisessa blogissaan, joka on kelle tahansa väkevää luettavaa.

– Numerot ja tilastot eivät kerro siitä ahdingosta, jossa suomalaiset kasvatuslaitokset ovat. Kouluja yhdistetään vaikka ei pitäisi, kirjoihin ei ole rahaa ja opettajia vaaditaan opettamaan opetussuunnitelman mukaan, johon ei ole resursseja. Rikomme lakia päivittäin ja ketään ei kiinnosta, Elina Tuomi muistuttaa.

Tasa-arvoinen koulutus on nyky-Suomessa vitsi."

Tuomi on työskennellyt opettajana seitsemän vuotta, joista suurimman osan Kontulan ja Vuosaaren kouluissa. Hänen mukaansa seitsemässä vuodessa on tapahtunut paljon negatiivista kehitystä.

– Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi. Koulutus ei ole kaikille ilmaista, laadukasta ja lasten ihmisoikeuksien arvoista, Tuomi lataa edelleen.

– Totuus on se, että itkua silmästään vääntävät pedagogit repivät viimeisiä jaksamisen rippeitä huonosti järjestettyjen atk-laitteiden keskellä, toimimattoman sosiaalihuollon ja väsyneiden huoltajien ristipaineessa, jossa maailman absurdein opetussuunnitelma eriarvoistaa aivan uskomattamalla tavalla ison osan tämän maan tulevaisuutta.

Tuomi ihmettelee, mitä arjesta kertoo se, että opettajat puhuvat avoimesti työpsykologikäynneistä, työnohjauksen tarpeesta ja väkivallan uhasta kuin kaikki olisi osa hyvin tavallista, sujuvaa arkea.

– Kukaan ei edes odota, että meidän arvovaltaista tietämystämme kuunneltaisiin päätöksenteossa. Milloin tästä tuli normaalia?

Millä opetamme lapsia, jos meiltä viedään kaikki välineet?"

Tuomi kertoo Helsingin Uutisille, että opettajilla ei nykyisellään ole riittävästi opetusvälineitä– esimerkiksi dokumenttikameroita pohditaan nyt poistettaviksi opettajilta.

Dokumenttikamera on muun muassakirjojen ja muiden asiakirjojen tai esineiden kuvaamiseen tarkoitettu digitaalinen kamera, joka kuuluu olennaisena osana peruskoulujen ja lukioiden audiovisuaaliseen varustukseen.

– Minä ainakaan en yksinkertaisesti pysty opettamaan oppilaita ilman dokumenttikameran apua. Millä ihmeellä me opetamme valtavissa koulussa, valtavia opetusryhmiä, entistä pahoinvoivampia, luku- ja kirjoitustaidottomia lapsia, jos meiltä viedään viimeisetkin työvälineet?

– Viestimmekö savumerkein ja raahaamme varastosta sädesienten kuorruttamat vanhat piirtoheittimet, jotka toimivat viimeksi silloin kun peruskorjattu koulu ei ollut vielä niin homeessa? Tuomi ihmettelee.

Huonovointisuuden kierrettä on vaikea katkaista."

Nykyinen meno kouluissa ei Tuomen mukaan suinkaan enteile hyvää tulevien vuosien varalle.

– Pelkään suuresti sitä, että nyt kouluissa ajaudutaan samaan tilanteeseen kuin mihin 1990-luvun lama kouluja johti, siis eriarvoisuuden kasvuun. Jo nyt luokissa näkyy se, että osa oppilaista ei opi edes perusasioita – ja kun nämä oppilaat aikuistuvat, huonovointisuuden kierrettä on hyvin vaikea katkaista, Tuomi kertoo Helsingin Uutisille.

Itä-Helsingissä on Tuomen mukaan runsaasti etenkin maahanmuuttajataustaisia perheitä, jotka eivät ole koskaan päässeet kiinni tähän yhteiskuntaan.

– Minä en mitenkään koe, että maan nykyinen hallitus arvostaisi koulutusta ja kasvatusta. Se ei yksinkertaisesti ole nykyisille päättäjille tärkeää. Nyt on vallalla hyvin kapitalistinen meno.

Peruskoulu ei toimi samoilla kriteereillä koko maassa."

Tuomen mukaan lapsilla ei ole niukilla resursseilla mahdollisuuksia kilpailla hyvästä tulevaisuudesta, jatkokoulutuspaikoista, työpaikoista tai onnellisuudesta muiden kanssa.

– Meidän yhtenäinen peruskoulumme, kansan ylpeys ja maamme arvokkain vientivaltti ei toimi samoilla kriteereillä koko maassa. Kontulan kaltaisia paikkoja on muuallakin Suomessa, esimerkiksi Espoossa, Turussa ja Tampereella.

Myös opettajankoulutuksessa olevia tulisi Tuomen mukaan valmentaa kohtaamaan todellisuus.

– Eivät nykyiset opiskelijat tiedä, millainen tämä ala nykyisellään on. Päättäjillä on velvollisuus kertoa siitä, millaiseen ammattiin opiskelijat opettajiksi valmistuessaan joutuvat, Tuomi muistuttaa Helsingin Uutisten haastattelussa.

LUE MYÖS JATKOJUTTU: Apulaispormestari kommentoi: "Helsingissä ei ole yhtään koulua, jonne en omaa lastani laittaisi"

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut