Sisäministeri: Suomessa 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta – "Palautussopimuksen puuttuminen akuutti ongelma"

Espoon Tapiolassa syntyneelle sisäministeri Kai Mykkäselle puutarhakaupunki Tapiola on paikka, jossa hän rentoutuu. Kotikulmiensa uudistamiseen Mykkänen suhtautuu myönteisesti. "Tapiolaa ei aikanaan rakennettu museoitavaksi, vaan lapsiperheille viihtyisäksi alueeksi asua ja elää." Paivi Tuovinen

Seppo Korkman

Reilut kaksi kuukautta sisäministerin salkkua kantanut kokoomuksen Kai Mykkänen (38) ulottaisi maahanmuuttajien kotouttamisen jo vastaanottokeskuksiin.

– Suomen kielen opetus ja mahdollisuus työtoimintaan osallistumiseen tulisi aloittaa heti ja kaikille turvapaikkaa hakeneille.

Mykkäsen mielestä nykyinen tilanne, jossa varsinaiset kotouttamistoimet aloitetaan vasta turvapaikan saaneille lisää syrjäytymisuhkaa ja osaltaan luo kasvupohjaa radikalisoitumiselle.

– Vaikka osa turvapaikanhakijoista palautuukin lähtömaihinsa, olisi tänne jäävillä nykyistä huomattavasti paremmat valmiudet astua osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Työlistansa kärjessä Mykkäsellä on myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita koskevan palautussopimuksen saaminen Irakin kanssa.

– Sopimuksen puuttuminen on akuutti ongelma. Meillä on Suomessa noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Heistä 7 000 on irakilaisia.

Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää Mykkänen olisi valmis lisäämään. Toisaalta rajan ylittävää turvapaikan hakijoiden joukkoa hän haluaisi harventaa siirtämällä pakolaisten vastaanoton lähtömaihin.

– Tässä tarvitaan tietysti EU -tasoista yhteistyötä ja yhteiset pelisäännöt.

Ulkomaalaisten työperäiseen maahanmuuttoon Suomeen Mykkänen suhtautuu myönteisesti. Siksi hän purkaisikin tämän joukon maahantuloa hidastavaa byrokratiaa.

– Meillä on teknologiateollisuudessa useita esimerkkejä yrityksistä, jotka hyödyntävät ulkomaalaista osaamista. Toisaalta kiinnostus Suomea kohtaan on alan ammattilaisilla entisestään kasvanut.

Yhtenä tärkeämmistä syistä tietotaidon lisääntyvään valumiseen Suomeen Mykkänen pitää turvallisuutta.

Jotta turvallisuus säilyisi, pitäisi eduskunnan käsittelyssä oleva tiedustelulaki saada ministerin mukaan kiireellisenä voimaan.

– Viranomaisille tulee lähes viikoittain tietoa konkreettisista uhista turvallisuudellemme. Niiden ennaltaehkäisemiseksi meillä pitää olla nopeasti käytössä nykyistä tehokkaammat keinot.

Epäilijöille Mykkänen muistuttaa, että lakiin liittyvästä Supon tiedusteluoikeuksien lisäämisestä on tulossa, hänen mielestään maailman tehokkaimmin valvottua toimintaa

– Pääsääntöisesti luvat yksilön viestintään puuttuvista tiedustelumenetelmistä päätettäisiin käräjäoikeudessa. Lisäksi perustettaisiin tiedusteluvaltuutetun virka ja henkilöllä olisi tavallisesti jälkikäteen oikeus saada tieto, mikäli häneen on kohdistettu tuomioistuimen valtuuttamaa tiedustelua.

Mitkä ovat Suomen suurimmat uhat?

–  Syrjäytyminen ja siihen liittyvä väkivallan ja radikalisoitumisen lisääntyminen. Niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa, Mykkänen arvioi.

Toiseksi uhaksi hän mainitsee Suomessa yhä yleisen lähisuhdeväkivallan.

Näiden molempien uhkien torjumiseen Mykkänen peräänkuuluttaa poliisin ja eri viranomaisten nykyistä tiiviimpää ennaltaehkäisevää yhteistyötä ja tietojen vaihtoa.

– Valitettavan usein poliisi yhä tulee kuvioihin mukaan vasta sitten, kun jotain tosi pahaa on ehtinyt tapahtua, poliisiministeri huokaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut