"Rakkauden kaipuu ei lopu nuoruuteen" – Pieni ilmoitus Helsingin Uutisissa yhdisti Heikki Mäkysen, 75, ja Seija Ahlrothin, 76

Vastarakastunut pariskunta halaa ja pussailee kotisohvallaan Kannelmäessä.

–Pitkän harjoittelun tulos, Heikki Mäkynen, 75, toteaa nuorelle kuvaajalle, jonka ei tarvitse kyyhkyläisiä ohjeistaa tunteiden tulkitsemisessa.

–Ei rakkauden ja hellyyden kaipuu lopu nuoruuteen, Mäkynen sanoo Seija Ahlroth, 76, kainalossaan.

Erityisen arvokkaalta rakkaus tuntuu, kun se osuu kohdalle yllättäen ja vanhemmalla iällä, kipeän yksinolon ajatuksen jollain tasolla jo hyväksyneenä.

Etelän lämmöstä haaveilleenMäkysen katse osui loppukesästä pieneen ilmoitukseen Helsingin Uutisissa.

Ilmoituksessa tarjottiin loma-osaketta vuokralle Mijasin kylästä Espanjasta.

Puhelinsoitto vuokraemännälle selvensi, ettei osake ollut vuokrattavissa Mäkysen haluamana ajankohtana.

Samassa keskustelussa kävi ilmi, että miellyttävä-ääninen vuokraemäntä asui Mäkysen tavoin Kannelmäessä vain parin korttelin päässä.

–Kysyin siinä sitten, että lähtisikö hän kahville, kun näin lähellä asutaan, Mäkynen muistelee.

Seija Ahlroth lähti. Tapaaminen sovittiin seuraavaksi päiväksi kauppakeskus Kaareen, Prisman edessä olevalle penkille.

Ahlrothin tuntomerkki oli punertavat hiukset, Mäkysen päätä peitti Audi-lippis.

–Kun näin Heikin, ajattelin, että tuossapa mielenkiintoinen mies, Seija Ahlroth muistelee ensikohtaamista.

Mäkynen vakuuttui kahvikupin ääressä, että Ahlroth oli juuri sellainen, josta ääni oli antanut lupauksen: rauhallinen ja miellyttävä nainen, jonka kanssa olisi mukavaa viettää aikaa enemmänkin.

Kahvittelu jatkui seuraavana päivänä.

– Hyvin pian siinä sitten todettiin, ettei tässä iässä kannata alkaa enää läksykirjoja kantamaan, Mäkynen muotoilee suhteen pikaisesta syventymisestä.

Seurustelusuhde syntyi käytännössä ensimmäisen yhteisen viikonlopun aikana.

–Yhtäkään päivää emme ole olleet sen jälkeen erossa lukuun ottamatta paria sovittua menoa, Ahlroth toteaa ja katsoo Heikkiä.

–Silloinkin ikävä on ollut kova.

Reilut pari kuukautta ensitapaamisen jälkeen Mäkynen irtisanoi oman asuntonsa ja muutti Ahlrothin kaksioon.

–Hekan virkailija kysyi, oletteko te nyt avopari. Totesin, että on meillä yhteinen osoite ja päällekkäin nukutaan, Mäkynen hymähtää.

Yhteiselo saman katon alla on sujunut hyvin. Ikä ja kokemus näkyvät tuoreessa suhteessa. Edellisten suhteiden virheistä on otettu oppia.

–Pyrimme tekemään kaikki asiat yhdessä, oli kyse sitten kauppalistan tai veikkauslistan laatimisesta, sanoo Mäkynen, joka tunnustaa päsmäröineensä edellisessä suhteessa ja perheenpäänä.

Ahlroth sanoo ihailevansa keskustelevaa kumppaniaan, jonka seurassa hänkin saa tuotua tunteensa ja mielipiteensä esille.

Myös lähipiiri, molempien lapset ja lapsenlapset ovat ottaneet uuden perheenjäsenen lämpimästi vastaan.

Pariskunnan yhteisiä kiinnostuksen kohteita ovat penkkiurheilu ja matkustelu. Keväällä on tarkoitus tehdä ensimmäinen yhteinen ulkomaanreissu.

Arjessa läheisyys ja hellyys on jatkuvasti läsnä. Istutaan vieretysten, kuljetaan käsi kädessä, pidetään hyvänä ja suukotetaan.

–Kahdeksan vuoden yksinolon aikana tulee hirveä hellyysvaje, sitä tässä nyt täytetään, Mäkynen sanoo.

Pariskunta kannustaa kaikkia yksin olevia seniori-ikäisiä haaveilemaan ja tarpeen vaatiessa toimimaan rakkaussuhteen löytämiseksi.

–On tämä niin hienoa, molemmat toteavat.

Yhteisenä haaveena on jatkaa yhteiseloa, loppuun asti.