Ruuhkamaksut, luotijuna, ulkomailta osaajia ja englanti hallintokieleksi – näitä halutaan nyt Helsingin seudulle

Selvitys väittää kantakaupungin uusien merellisten kaupunginosien olevan ilmeeltään yksitoikkoisia ja asuinvaltaisia. Kuva Kalasatamasta. Arkistokuva

Tiina Örn

Ruuhkamaksujärjestelmä käyttöön, kolmas raide pääradalle ja luotijuna lentoaseman kautta Helsinkiin. Siinä keskeisimpiä toimenpiteitä, joilla Helsingin seudun kasvu saadaan nousuun tuoreen selvityksen mukaan.

Eikä siinä vielä kaikki. Jotta alueella saadaan lisää ulkomaisia osaajia, englannin kieli tulee virallistaa metropolialueen hallintokieleksi, vaatii selvitys, jonka teettivät Suomen Hypoteekkiyhdistys, Palvelualojen ammattiliitto, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö, SAK ja Sitra.

Ruuhkamaksujen vaikutuksia liioitellaan mielikuvissa."

Helsingin seudun kasvu kaipaa vetoapua, sillä se jää huomattavasti jälkeen verrattuna Osloon ja Tukholmaan. Vertailukaupungeilla on hyvä etumatka, vaikka Helsingin seudulle valuu väkeä maakunnista.

Kasvun kiihdyttäminen edellyttää asuntotuotannon vauhdittamista ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämistä. Tiistaina 9. tammikuuta julkaistu selvitys korostaa, että yhtenä merkittävänä kasvun pullonkaulana on Helsingin asuntojen suuri hinta- ja vuokraero muuhun maahan verrattuna.

Ruuhkamaksujen käyttöönottoa perustellaan muun muassa sillä, että Oslon, Tukholman ja Göteborgin ruuhkamaksujärjestelmät on koettu menestyksinä.

Selvitys mainitsee, että maksujen vaikutuksia liioitellaan mielikuvissa.

–Kun maksujärjestelmä on käytössä, sen haitat osoittautuvat luultua pienemmiksi. Tukholmassa ennen ruuhkamaksukokeilua maksuja kannatti vain 36 prosenttia tukholmalaisista, mutta kokeilun kuluessa järjestelmän suosio nousi yli 70 prosenttiin.

–Helsingissä ruuhkamaksut ohjaisivat keskustan ohittavaa liikennettä paremmin vetäville kiertoväylille, kuten Kehä I:lle, todetaan selvityksessä.

Helsingin seudulle tehtäisiin MAL-sopimuksen lisäksi oma metropolisopimus."

Myös kaupunginosien ilmettä katsotaan huokuttelevuuden näkökulmasta ja selvitys väittää Helsingin kantakaupungin uusien merellisten kaupunginosien olevan ilmeeltään yksitoikkoisia ja asuinvaltaisia. Helsingin kantakaupunkia halutaan laajentaa niin, että alueen houkuttelevuus lisääntyy. Myös ranta-alueita ja saaristoja toivotaan hyödynnettävän aiempaa paremmin.

Jotta kasvulle saadaan sen tarvitsemat olosuhteet, Helsingin seudulle pitäisi tehdä MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen ja liikenne) lisäksi oma metropolisopimus. Sopijaosapuolina olisivat valtion ja kuntien lisäksi alueen korkeakoulut sekä yritykset.

Sopimuksessa valtio sitoutuisi rahoittamaan vision ratkaisuja. Valtio rahoittaisi muun muassa pääradan luotijunayhteyden Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Helsingin keskustaan. Kaupunkien roolina olisi muun muassa sitoutua varmistamaan asuntotuotannon tarvitseman tonttimaan saatavuus.

Helsinki ja kolmetoista kuntaa

Metropoliselvityksen tilaajat ovat Suomen Hypoteekkiyhdistys, Palvelualojen ammattiliitto, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö, SAK ja Sitra. Selvityksen on toteuttanut MDI.

Helsingin seutu käsittää Helsingin kaupungin lisäksi 13 kuntaa muun muassa Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan.

Tiistaina 9. tammikuuta julkaistu selvitys ehdottaa Helsingin seudun omaa metropolisopimusta, jossa sovittaisiin koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvistä asioista. Sopimusosapuolina olisivat valtio, kunnat sekä alueen korkeakoulut ja yritykset.

Metropolisopimus tulisi nykyisen MAL-sopimuksen päälle. Se olisi Helsingin seudun kasvun kiihdyttämiseksi luotu julkilausuma.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut