Kuuma linja perustettiin Kuuban kriisin jälkeen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen valtiojohtojen tarpeisiin.
Alkuperäinen kuuma linja oli reitillä Helsinki, Espoo, Vihti, Lohja, Suomusjärvi, Turku. Myöhemmin valmistui toinen yhteys reitille Helsinki, Hämeenlinna, Forssa, Turku.
Suora yhteys Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajien välille avattiin 20.6.1963. Se perustettiin kun John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin välinen yhteydenpito Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962 oli ollut vaarallisen hidasta.
Tarkoituksena oli uuden yhteyden avulla estää, että joku Kuuban kriisin kaltainen tilanne veisi ihmiskunnan ydinsodan partaalle.
Kuumasta linjasta kirjoitti professori Heikki Oja Tekniikan Waiheita -lehteen helmikuussa. Juuri ilmestyneessä Vihti-Seuran julkaisussa Pertun Posti on Timo Romsin kirjoittama artikkeli tästä tietoliikenteen historiallisesta yhteydestä.
Elokuvissa esitettiin usein, että kuuman linjan kummassakin päässä olisi ollut punainen puhelin. Roms muistuttaa, että todellisuudessa kyse ei ollut puhelinyhteydestä vaan kaukokirjoitinyhteydestä.
Linjaa käytettiin ensimmäisen kerran kun Israel kävi kuuden päivän sotaa arabinaapureitansa vastaan vuonna 1967.
Roms toteaa kirjoituksessaan, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto lähettivät laivojaan itäiselle Välimerelle ja kertoivat toimistaan toisilleen, jotta väärinkäsitykset eivät johtaisi tulitaisteluun.
Linjan tarkkaa sijaintia Suomessa ei ole julkistettu; linja oli aikanaan huippusalainen. Linja katkesi esimerkiksi maankaivuutöiden yhteydessä, sillä kaapeleita ei oltu merkitty maastoon.
Helsingistä länteen kuuma linja kulki Helsingin ja Turun välisessä kaapelissa, joka rakennettiin vuosina 1938–1939 parantamaan Suomelle myönnettyjen vuoden 1940 olympialaisten teleyhteyksiä ulkomaille.
Vihdin alueella kaapeli seurasi nykyisen maantie 110:n linjausta. Kaapelin katkeamisten välttämiseksi salailusta päätettiin lopulta luopua. Linja merkittiin maastoon matalilla rautapaaluilla, joissa tosin ei kerrottu mitään linjan tarkoituksesta.
Kuuma linja oli käytössä Suomen kautta vuoteen 1978, jolloin kaapeliyhteys sekä radioyhteyteen perustunut varalinja korvattiin kahdella satelliittiyhteydellä. Suomen kautta kulkenut linja oli tämän jälkeen varayhteytenä vuoteen 1988 saakka.
Alkuperäinen rautapaaluin merkitty Vihdin kautta kulkeva Helsinki–Turku-kaapeli on yhä maastossa. Timo Romsin kirjoittaman artikkelin mukaan tietoliikennettä kaapelissa ei todennäköisesti ole ollut enää vuosiin.