Maahanmuuttajat ovat työllistyneet pääkaupunkiseudulla paremmin kuin julkisuudessa on esitetty, mutta parannettavaakin on, todetaan Helsingin seudun suunnat -julkaisun artikkelissa. Artikkelissa on tarkasteltu maahanmuuttajien työllistymistä pääkaupunkiseudulla.
Käytetyt tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkomaista syntyperää oleville ihmisille tekemästä haastattelututkimuksesta (UTH-tutkimus).
UTH-tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen 15–64-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset henkilöt vuonna 2014. Vuonna 2015 Suomeen tuli runsaat 30 tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka eivät kuuluneet tarkastelun piiriin.
Tutkimuksen mukaan 20–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 Suomessa lähes 64 prosenttia. Luku oli kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla noin kolme neljäsosaa 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista kuului työvoimaan vuonna 2014, ja vastaavasti neljäsosa oli työvoiman ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevista ulkomaalaistaustaisista suuri osa hoiti kotona lapsia.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysluku oli pääkaupunkiseudulla korkeampi kuin muualla Suomessa, missä reilu puolet ulkomaalaistaustaisista kuului työvoimaan.
Koko maassa 15–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 16,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 14,5 prosenttia vuonna 2014.
Tulosten perusteella työttömyys on yleisintä pakolaistaustaisilla henkilöillä sekä vähiten kehittyneistä maista tulleilla. Tutkimukseen vastanneet pitivät suomen tai ruotsin kielen puutetta merkittävimpänä työnsaannin esteenä.
Artikkelin kirjoittajien, erikoistutkija Pasi Saukkosen ja tutkimusavustaja Juho Peltosen mukaan maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on tutkittu viime vuosina melko paljon, ja rekisteripohjaisista lähteistä käsin tehtyjen tulkintojen mukaan ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteensa on ollut selvästi alempi ja työttömyysaste vastaavasti paljon korkeampi kuin kantaväestöllä.
Saukkosen ja Peltosen mukaan rekistereihin perustuvat tiedot ovat kuitenkin maahanmuuttajien osalta usein ongelmallisia, ja UTH-tutkimuksen aineiston valossa tilanne näyttää pääkaupunkiseudullakin paremmalta kuin mitä työssäkäyntitilaston osalta voisi päätellä.
Helsingin Seudun Suunnat on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus Helsingin seudun kehitykseen.