ASUMINEN Timo Aron mukaan kasvavilla kehyskunnilla pitää olla nyt hyvät liikenneyhteydet ja elävä keskusta.
Uudellamaalla muuttoliikkeen aikaansaama niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö on talous- ja työllisyystilanteen parantuessa jälleen vahvistumassa.
Aluetutkija Timo Aron mukaan paluuta 2000-luvun alun muuttovirran kasvun mittasuhteisiin ei silti ole.
–Ensimmäistä kertaa noin 30 vuoden ajanjakson aikana on nähtävissä, että kehyskuntien välillä on todella suurta hajontaa kasvun osalta, ja se näkyy kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla.
Käytännössä muuttoliike kohdistuu jatkossa entistä harvempiin kehyskuntiin, eikä muuttovoittajakuntien kasvu määrällisesti saavuta enää aiempaa tasoa.
–Esimerkkeinä nopeasti kasvu-uralle päässeistä kehyskunnista ovat Järvenpää, Sipoo ja myös Kirkkonummi.
Timo Aron mukaan nyt kasvavien kuntien yhteisinä piirteinä ovat hyvät liikenneyhteydet suhteessa keskuskaupunkiin, sekä kunnan keskusta-alueen elävyyden ja kaupunkimaisten piirteiden korostuminen.
–Vaikka esimerkiksi Sipoo, Järvenpää ja Kirkkonummi ovat kehyskuntia, niissä on panostettu kaupunkimaiseen asumiseen. Siellä on tiivistetty kuntakeskusta ja luotu uutta asuntotuotantoa lähelle aseman seutua, jos sellainen on. Järvenpää on tästä ideaali esimerkki.
Kunnilla kova kisa."
Timo Aron mukaan kehyskuntien menestyksessä tai menestymättömyydessä kyse onkin ennen muuta siitä, mitkä kunnat ovat osanneet tai osaavat reagoida riittävän ajoissa pinnan alla 2010-luvulla poreilleeseen muutokseen. Päättäjät ovat oikeasti nyt paljon vartijoina.
–Kunnat käyvät jatkossa varmasti aika kovaa kamppailua eli mitkä niistä pystyvät vastaamaan uusiin vaatimuksiin mahdollisimman hyvin.
Timo Aro näkee, että esimerkiksi itään päin mentäessä Sipoo ja Porvoo ovat yhä vahvoilla.
–Porvoo on selkeästi kaupunki, joka voi tarjota asumiseen myös maaseutumaisia alueita. Sipoo taas hyötyy sijainnistaan.
Radanvarsikuntien eli Nurmijärven, Tuusulan, Järvenpään, Keravan ja Hyvinkään tilanne on Aron mielestä mielenkiintoinen.
–Nämä kunnat ovat tehneet hyvin erilaisia ratkaisuja oman asuntotuotantonsa suhteen.
–Nurmijärvi on hajautunut, Tuusulalla on kokemuksia kasvusta, mutta mahdollisuuksia rajoittaa kunnan pieni pinta-ala, Hyvinkään ja Riihimäen alueelle muuttokynnystä ainakin henkisesti nostaa etäisyys pääkaupunkiseudusta.
Kaikkein kovimmin 2010-luvulla Nurmijärvi-ilmiön hiipuminen on koetellut Länsi-Uudenmaan aluetta.
–Kirkkonummi on pystynyt säilyttämään vetovoimansa kohtuullisen hyvänä, mutta Vihdin, Siuntion, Karkkilan, Lohjan ja Raaseporin osalta vetovoima heikkenee vyöhyke vyöhykkeeltä.