Tutkija murtaa tabun: Työttömyyttä ei kaikissa perheissä häpeillä – "Huono-osaisuuteen kasvetaan"

Tuoreen Turun yliopiston tutkimuksen mukaan matala tulotaso ja toimeentulotuella eläminen ei yksin selitä huono-osaisuuden ja työttömyyden periytymistä vanhemmilta lapsille.

–Tuloksemme tukevat näkemystä, jonka mukaan sosiaalinen huono-osaisuus ei pohjaudu taloudelliseen eikä materiaaliseen eriarvoisuuteen vaan arvojen, asenteiden, motivaation ja tottumusten periytymiseen, kertoo tutkija Teemu Vauhkonen.

Se saattaa johtua tutkimuksen mukaan siitä, että huono-osaisilta vanhemmilta puuttuu kulttuurisia resursseja. Ne estävät vanhempia tukemasta lastensa opiskelua, sekä siitä, että vanhemmilta välittyy lapsille arvoja ja asenteita sekä ajattelu- ja käytösmalleja, jotka eivät tue opiskelua.

Toimeentuloasiakkuus ennustaa tutkija Vauhkosen mukaan voimakkaimmin perheissä sitä, että lapset ajautuvat työttömiksi ja toimeentuloasiakkaiksi.

–Tutkimuksen merkittävin johtopäätös on, että työttömien lapsista tulee työssä käyvien vanhempien lapsia todennäköisemmin työttömiä, vaikka he suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Myöskään taloudellinen tuki ei katkaise huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta.

Työttömyyskorvauksilla työllisyystuella elävien perheissä totutaan taloudellisesti niukkaan elämäntapaan.

–Työttömyys ei olekaan niin romahduttava asia kuin on ajateltu. Kukaan ei halua olla työttömänä, mutta ihminen sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin.

Työttömyyden ja toimeentulotuella elämisen ei koeta heikentävän kovinkaan paljon elämänlaatua eikä sen koeta olevan niin häpeällistä, kuten työssä käyvien perheissä.

–Työ ei ole välttämättä onnellisuuden lähde. Työttömän ja duunarin ero ei ole merkittävä. Tuloeron tulisi olla vertailtaessa suurempi, toteaa Vauhkonen.

Koulutukseen ohjaaminen ja taloudellinen tuki eivät ole tutkimuksen mukaan riittäviä keinoja periytyvän huono-osaisuuden katkaisemiseksi. Lapsille tulisi tarjota jo varhain erilaisia elämisen malleja, arvoja ja asenteita.

–Myös työttömillä tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus lastensa päivähoitoon, ja peruskoulun kasvatustehtävää haittaavia olosuhteita tulisi parantaa siten, että opettajilla ja muulla henkilöstöllä olisi riittävästi aikaa oppilaille.

Tutkittavaa aiheesta riittää edelleen. Vauhkosen mukaan olisi syytä perehtyä perherakenteiden ja eri asuinalueiden vaikutuksiin.

–Yksinhuoltajuus oli voimakkaasti yhteydessä huono-osaisuuden jatkumiseen.

Asuinalueiden ja kasvuympäristöjen erot sekä negatiiviset vaikutukset altistavat huono-osaisuudelle.

–Tutkimuksissa tulisi mennä ihan korttelitasolle, toteaa Teemu Vauhkonen.

Turun yliopisto, Sosiaalisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Suomessa. Tutkija Teemu Vauhkonen, dosentti Johanna Kallio, professori Jani Erola 2017.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut