Syksyn yo-kirjoitusten tehtävissä virheitä ennätysmäärä – "Monen tekijän summa"

Tämän syksyn ylioppilaskirjoitusten tehtävissä on havaittu virheitä ainakin neljässä eri aineessa. Kuvituskuva. Arkisto/Juha Perämäki

Sanna Jompero

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tehtäviin pääsi lipsahtamaan ennätysmäärä virheitä, joiden karsimiseksi ylioppilastutkintolautakunta pohtii toimintatapojaan.

– Meidän pitää olla entistä tarkempia prosessin eri vaiheissa, jotta näin ei pääsisi käymään. Käymme jatkuvasti keskustelua siitä, miten sisäistä toimintaamme voisi parantaa. Tämä tulee nousemaan esille sisäisissä keskusteluissa. Näin ei saisi päästä käymään, sanoo lautakunnan pääsihteerin sijainen Robin Lundell

Lundellin mukaan tehtäviin jääneet virheet olivat monen pienen tekijän summa.

Ylioppilaskirjoituksen tehtävissä virheitä löytyi englannin, historian, kemian ja matematiikan kokeista.

Historian kokeessa materiaaliin oli lipsahtanut väärä vuosiluku, kemian kokeessa annettu lukuarvo oli merkitty väärin, englannissa tekstistä puuttuva sana oli toinen kuin lähdeaineistossa ja matematiikan yhtälössä oli virhe.

Lautakunta on Lundellin mukaan saanut virheistä palautetta.

– Kyllä palautetta on jonkin verran tullut sekä mediasta että sähköpostitse. Osa palautteesta on tullut suoraan tutkintosihteereille.

Helsingin Sanomien painetussa lehdessä oli viikko sitten lukiolaisten kirjoitus, jossa muutama abi kertoi jättäneensä vastaamatta kemian tehtävään, koska siitä ei voinut saada järkevää tulosta. Lisäksi kyseisen tehtävän pohjalta piti ratkaista vielä seuraava tehtävä.

Lukiolaiset ovat olleet huolissaan siitä, miten virheet tulevat vaikuttamaan kokeiden tuloksiin ja jatko-opintoihin.

–Jokainen virhetapaus käsitellään erikseen. Periaate on, etteivät kokelaat joutuisi kärsimään. Jaoksen sensorikunta kokoontuu kokeen jälkeen keskustelemaan, mitkä ovat lopulliset arvostelukriteerit.

Kemian kokeessa oli 12 tehtävää, joista enintään kahdeksaan sai vastata.

–Reaaliaineiden kokeissa tehtävät ovat valinnaisia eli kaikkiin tehtäviin ei vastata. Kokelas voi siis vastata johonkin toiseen tehtävään ja näin saada kuitenkin vaadittavat tehtävät tehtyä, Lundell toteaa.

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee kirjoitusten päätyttyä niin sanotun hyvän vastauksen piiriin kuuluvat vastaukset eli mitä oppilaan odotetaan tehtäviin vastaavan. Vastaukset eivät sido sensoreiden arvostelua, vaan he voivat harkintansa mukaan huomioida muitakin seikkoja.

Tämänsyksyinen virheiden suma on suuri suhteessa siihen, minkälaisen mankelin läpi tehtävät käyvät ennen yo-kirjoitusten alkamista. Tehtävien laatiminen alkaa noin puolitoista vuotta ennen h-hetkeä.

–Prosessi alkaa niin, että kunkin ainejaoksen tehtävänlaadintaryhmä, johon kuuluu 5–6 ihmistä, laatii kokeet, hioo kysymykset ja laatii hyvän vastauksen piirteet. Sen jälkeen lautakunnan valiokunnat katsovat kokeet läpi, että ne ovat linjassa muiden kokeiden kanssa, kertoo Lundell.

Ainejaoksissa tehtäviä on laatimassa pääasiassa yliopistojen opettajia sekä myös eläkkeellä olevia opettajia. Ylioppilastutkintolautakuntaan kuuluu 25 jäsentä ja noin 350 varajäsentä. Lautakunnan varsinaiset jäsenet nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö, varajäsenet lautakunta.

Kokeen laatimisen jälkeen materiaali lähetetään kielentarkistukseen ja käännetään ruotsiksi. Mikäli ainejaokset tekevät kokeisiin valiokuntien vaatimia muutoksia, tarkistaa valiokunta materiaalin uudestaan.

–Jaos katsoo joka kohdassa kokeen läpi. Tämä on pitkä prosessi. Siksi onkin varsin valitettavaa, että virheet ovat päässeet prosessin läpi, Lundell jatkaa.

Kokeelle laaditaan aina varakoe, joka toimii seuraavien yo-kirjoitusten suunnittelun pohjana, mikäli materiaalia ei ole tarvinnut ottaa käyttöön.

–Varakoe laaditaan siksi, jos itse koe vuotaisi esimerkiksi julkisuuteen tai koetilanteessa tapahtuisi jotakin, Lundell sanoo.

Syksyn yo-kirjoitukset päättyivät 4. lokakuuta saamen äidinkielen kokeeseen. Kokeet muuttuvat täysin sähköisiksi vaiheittain vuoteen 2019 mennessä.

Aiheeseen liittyvää

  1. Ammattikoulun ja lukion materiaalit maksuttomiksi – uuden kansalaisaloitteen tavoitteena kerätä 50 000 nimeä
    18.9.2017 10:13
  2. Yo-tutkintoa halutaan uudistaa – suullinen koe kieliin, kokeiden kesto lyhyemmäksi
    18.4.2017 14:30
  3. 8 laudaturin ylioppilas kertoo niksinsä: "Jos en ymmärtänyt, jatkoin niin kauan että ymmärsin"
    3.6.2017 18:00
  4. Usu: Yo-kirjoitusten uusiminen voi kallistua – syynä lukiouudistus
    17.9.2017 13:31
  5. Sähköinen yo-koe ensi kertaa tositestissä – "Puheluja tuli odotettua vähemmän"
    19.9.2016 15:03
  6. Lautakunnan karmea moka toi tuskanhien pintaan – Ylioppilaiden tulokset romahtivat yhdessä lukiossa 3 arvosanaa
    26.5.2017 14:12
  7. Katso 9 vinkkiä yo-kirjoituksiin – Mihin kannattaa satsata?
    12.2.2016 11:45
  8. Köyhyys tuhoaa 15-vuotiaiden nuorten urahaaveita: "Vain jäävuoren huippu" – vireillä kansalaisaloite ilmaisesta koulutuksesta
    16.8.2017 8:55
  9. Lukiolainen kritisoi koulujen digiloikkaa: Rahaa palaa tabletteihin – harva oppii käyttämään edes Exceliä
    7.3.2017 10:08
  10. Laskelma: Näin paljon lukiossa opiskelu maksaa
    5.9.2017 19:17

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut