Huikea hylätty paikka keskellä Helsinkiä – katso kuvagalleria

Siilorakennuksen ylimmästä kerrokesta on hulppeat näköalat ympäristöön. Jukka Hämäläinen

KATUKUVA Sörnäisten vanhat siilot liitetään Kuvataideakatemialle tulevaan uudisrakennukseen.

Jukka Hämäläinen

Mitä ylemmäs mennään, sitä paksummin pulunkakkaa nuhjaantuu kenkien alla. Ja tänne on siis päätynyt yksi niistä kadonneista citypyöristä – pulunraatojen keskelle.

Kiipeämme 9-kerroksisen portaikon kautta Sörnäisten rantatiellä sijaitsevan Helsingin Mylly Oy:n entisen siilorakennuksen huipulle. Onneksi sieltä avautuvat näkymät palkitsevat vaivannäön.

Tulevaa käyttäjää vuosikausia odottaneet rakennukset eivät ole varsinaisesti kaunistaneet maisemaa. Seinät ovat rapistuneet ja ikkunoita on rikottu.

Rakennukset ovat kuitenkin merkittävä osa alueen 1800-luvun keskivaiheilta alkavaa teollisuushistoriaa. Vuonna 1985 useat rakennuksista arvioitiin arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisiksi ja kaupunkikuvaa rikastuttaviksi.

Näkökantoja ei tosin kaavoituksessa kunnioitettu, ja vielä vuonna 1999 myllytontin sisäosan rakennukset purettiin. Rakennusten kohtalosta kiisteltiin Korkeinta hallinto-oikeutta myöten.

Tontin arkkitehtoninen helmi oli vuosina 1940–1941 rakennettu siro siilorakennus. Siinä oli 34 yli 24 metriä korkeaa siiloa.

Arkkitehtien Martta ja Ragnar Ypyän suunnittelema funktionalistinen siilorakennus esiteltiin Arkkitehtilehdessä vuonna 1942.

Pääosa siiloista on nyt purettu. Jäljelle jäi vain muutaman siilon fragmentti kadun varteen.

Siilon jäännökset, kuten myös Kaikukadun varrella oleva Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja vuosina 1914–1917 tehty rakennus, on suojeltu.

Tehdasympäristö tarjoaa herkulliset lähtökohdat kiinnostavalle arkkitehtuurille.”

Siilojen ja Lindqvistin rakennuksen väliin jäävä entinen näkkileipätehdas puretaan, ja tilalle rakennetaan vuoteen 2021 mennessä pääosin Kuvataideakatemian käyttöön tuleva uudisrakennus. Siilot ja Kaikukadun matala rakennus on tarkoitus integroida siihen.

Kuvataideakatemia on ollut viime vuodet väliaikaistiloissa Vallilassa.

Uusi rakennus tulee Teatterikorkeakoulun viereen ja tuo siten Taideyliopiston kuvataide- ja teatteriopiskelijat samaan kortteliin.

Uusien tilojen arkkitehtisuunnitelman on tehnyt JKMM Arkkitehdit.

–Perinteinen teollisuusympäristö tarjoaa herkulliset lähtökohdat kiinnostavan arkkitehtuurin ja innovatiivisen oppimisympäristön toteuttamiselle, luonnehtii JKMM Arkkitehtien osakas Asmo Jaaksi

Sähkölaitteista näkkileipään

Myllytontin teollinen historia alkaa Gottfried Strömbergin sähkölaitetehtaan ensimmäisten rakennusten valmistumisesta 1898.

Strömberg muutti Pitäjänmäkeen vuoden 1933 tulipalon jälkeen.

Säilyneet rakennukset myytiin virolaisen Eduar Puhkin perustamalle Helsingin Mylly- ja Kauppa Oy:lle.

Yhtiö jauhoi viljaa ja leipoi leipää korttelissa vuoteen 1992, jolloin se muutti Järvenpäähän.

Rakennusyhtiö Haka osti myllytontin vuonna 1988. Hakan konkurssin jälkeen 1994 omistajaksi tuli Merita Kiinteistöt, joka puolestaan kauppasi sen valtiolle 2001.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt