Maahanmuuttovirastolla Migrillä ei ole tietoa siitä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä turvapaikkaprosessissa, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg
– Hakijat saattavat muuttaa antamiaan henkilötietoja turvapaikkaprosessin aikanakin. Jos Migri ei ole pystynyt luotettavasti selvittämään hakijan henkilöllisyyttä, niin päätökseen tehdään asiasta merkintä (henkilöllisyys varmistamatta), Nerg kertoo haastattelussa sähköpostitse.
Nerg kertoo, että noin 70–80 prosenttia hakijoista saapuu Suomeen ilman passia tai muuta henkilöllisyyden vahvistavaa asiakirjaa.
Viikonloppuna selvisi, että Turun puukotusten pääepäilty oli esiintynyt Suomessa väärällä nimellä ja kertonut viranomaisille väärää tietoa iästään Poliisi on aiemmin kertonut Turun puukotusten pääepäillyn tulleen Suomeen viime vuonna turvapaikanhakijana.
Viime vuonnaNerg sanoi Ylen Turvattomuus-illassa, että Suomessa "tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut" ja että rekisteröinnin kautta pystyttäisiin näkemään, minkälaisia taustoja Suomeen saapuneilla on.
Miten tämä [Turun puukotusten pääepäillyn henkilöllisyyteen liittyvä tilanne] on mahdollinen, jos Suomen viranomaiset todella pystyvätrekisterin kautta näkemään, minkä tyyppisiä ihmisiä maahan tulee ja tietämään kaikkien taustat?
Nerg vastaa kysymykseen toteamalla, että valtaosalla turvapaikanhakijoista on puutteelliset tiedot.
– Esimerkiksi jos lähdetään sotatilasta, on ymmärrettävää, ettei henkilöllä ole mukana siistiä kansiota, josta kaikki todistukset löytyvät hyvässä järjestyksessä. Lisäksi Maahanmuuttovirastosta ei voida olla turvapaikanhakijan kotivaltion viranomaisiin yhteydessä, koska jos henkilö todella on vainottu, tieto kulkeutuisi sinne, Nerg toteaa.
– Usein vainoaja on juuri henkilön kotimaan viranomainen. Tiedot on säädetty laissa salassa pidettäväksi, hän jatkaa.
Turvapaikkatutkinnassa Migri selvittää aluksi ihmisen henkilöllisyyden, matkareitin sekä sen, voidaanko tämän hakemus käsitellä Suomessa.
Käsittelyvastuuta määrittäessään Migri tarkistaa yhteisistä eurooppalaisista rekistereistä, löytyykö niistä merkintöjä hakijasta.
– Näistä rekistereistä Eurodac-sormenjälkitietokanta on tarkoitettu nopeuttamaan vastuuvaltion määrittämistä. Kukin asetusta soveltava jäsenvaltio tallentaa sormenjäljet sinne, jos henkilö on hakenut turvapaikkaa tai ylittänyt jäsenvaltioiden ulkorajan laittomasti. Rikoksen toisessa Euroopan valtiossa tehnyt henkilö saatetaan joissain tapauksissa kirjata Euroopan yhteiseen Schengen-tietojärjestelmään esimerkiksi maahantulokiellon tai etsintäkuulutuksen perusteella, Nerg vastaa.
Mikäli Suomi on vastuussa henkilön turvapaikkahakemuksesta, hakemus käsitellään aineellisesti Suomessa ja Migri pitää hakijalle turvapaikkapuhuttelun. Lisäksi Migri voi tehdä turvapaikanhakijasta tiedusteluja muihin Dublin- eli vastuunmäärittämisasetusta soveltaviin valtioihin. Näitä ovat EU-maat, Norja, Islanti, Sveitsi sekä Liechtenstein.
– Jos hakija esittää henkilöllisyysasiakirjoja ja niiden aitoutta on syytä epäillä, Maahanmuuttovirasto pyytää lausunnon Rajavartiolaitokselta tai KRP:ltä, Nerg kertoo.
Turvapaikkaprosessissa hakijasta etsitään Nergin mukaan tietoja myös kansallisista rekistereistä. Silloin selvitetään esimerkiksi, onko hakijasta tietoja poliisin järjestelmissä sekä tarkistetaan hakijan tiedot väestötietojärjestelmästä.