Uusperheiden vanhemmat kaipaavat vertaistukea – "Äitipuoli ei saa Wilma-tunnuksia"

Savolaisten kotona asuu vielä perheen kuopus, Jaana Savolaisen miehen 17-vuotias tytär Janette Savolainen. Toni Forssell

Katri Porttinen

39-vuotiaasta Mari Vienosta tuli osa uusperhettä neljä ja puoli vuotta sitten. Tilanne oli lapsettomalle Vienolle uusi, sillä hän muutti asumaan uuden miesystävänsä ja tämän kahden tyttären kanssa.

–Intensiivikurssi äitiyteen, hän sanoo.

Nyt 9- ja 11-vuotiaat tyttäret ovat asuneet pääasiassa Vienon ja tämän avomiehen kanssa. Äitipuolena Vieno on huomannut, että perheiden palvelut eivät uusperheiden tarpeisiin vielä oikein taivu.

–Olen lasten kanssa arjessa ja hoidan läksyt, mutta koska en ole huoltaja, en saa esimerkiksi Wilma-tunnuksia.

Yksi tapa asioinnin helpottamiseksi uusperheissä on oheishuoltajuus, jossa vanhempipuoli voi toimia lapsen huoltajana tämän varsinaisten huoltajien lisäksi.

Vieno kokee, ettei oikein ole virallista tahoa, joka auttaisi uusperheiden asioissa.

– Moni painii samojen asioiden kanssa, mutta usein ollaan siellä perheen omassa kuplassa ja kuvitellaan, että tämä on vain meidän ongelmamme. Siksikin vertaistuki on tärkeää.

Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura käynnistää syksyllä uusperheiden vanhemmille oman vertaistukiryhmän.

Toinen sen vapaaehtoisista ryhmänvetäjistä on Mari Vieno ja toinen Jaana Savolainen, 51. Hän on ollut uusperheen äiti 14 vuotta.

–Uusi parisuhde vaatii jo itsessään huomiota. Lisänä ovat lapset sekä vaikutteet, jotka tulevat lasten muista perheistä. Pitää ottaa huomioon aikamoinen verkosto ihmisiä ja myös monenlaisia arvomaailmoja, Savolainen sanoo.

Joustavuus ja kommunikointi auttaa, hän muistuttaa.

–Pitää myös oppia, että joku toinen voi kokea jonkin tilanteen aivan eri tavalla kuin itse.

Vertaistukiryhmä tukee uusperheiden vanhempia antamalla mahdollisuuden jakaa kokemuksia luottamuksellisesti samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Ryhmässä voi myös kertoa muille hyviksi havaittuja käytännön ratkaisuja.

Savolaisilla on pyritty olemaan joustavia ja tasapuolisia. Lapsia on yhteensä neljä: kaksi äidin ja kaksi isän.

–Meillä lapset ovat asuneet sekä yhtä aikaa että erikseen. Asiat voi saada toimimaan.

Kolme vanhinta lasta on jo muuttanut omilleen ja enää perheen kuopus, miehen 17-vuotias tytär Janette asuu kotona. Hän sanoo pitävänsä sisko- ja velipuoltaan omina sisaruksinaan.

Uusperheitä käsitellään julkisuudessa usein ongelmien kautta. Jaana Savolaista tämä harmittaa.

–Toivoisin, ettei jäisi ihania parisuhteita ja ihania perheitä muodostumatta sen takia, että ihmisiä pelottaa lähteä luomaan uusperhettä.

Uusperheessä tilanteita ei tarvitse kohdata yksin – onhan vieressä puoliso.

Tässä uusperheessä vanhemmat ovat lasten vartuttua entistä enemmän ihan kahdestaan.

–Saunotaan, syödään, katsotaan leffaa. Havahdutaan siihen, että juuri nyt ei tarvitse tehdä mitään, Savolainen nauraa.

Aiheeseen liittyvää

  1. Jari Sinkkonen muistuttaa eroperheiden asumisjärjestelyistä – MTV: Tärkeintä on aivan jokin muu 27.2.2017 16:00
  2. Lapseton mies hyppäsi kolmen lapsen uusperheeseen – "Aikuisten ajasta ei tingitä" 11.2.2016 20:15
  3. Lähihuoltaja ja uusperheen isä – vuoden isä -palkinto myönnettiin kahdelle 7.11.2016 19:37
  4. Perintöriidat yhä kinkkisempiä uusperheiden yleistyessä – "Usein ajatellaan, että ei meidän suvussa" 14.8.2016 15:15
  5. Koulukyyti lapselle kahdesta kodista? – "Nykyinen tapa eriarvoistaa eroperheitä" 13.9.2016 14:04

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut