Uudelle uralle viisikymppisenä

TYÖURA Aikuisenakin voi opiskella. Alanvaihtajat kertovat paluustaan koulun penkille.

Koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa alaa, sanoo ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologi Anna Toni Uudenmaan TE-toimistolta.

– Ammatinvalinta ei ole vain nuorten asia, hän toteaa.

Tonin mukaan tyypillisiä syitä ammatinvaihdolle ovat terveys, työn muuttuminen, alan työllisyystilanne sekä muuttunut elämäntilanne.

Kimmokkeena koulun penkille palaamiseen saattaa olla esimerkiksi työttömäksi jääminen. Uutta uraa mietitään yleensä toisaalta työllisyysnäkymien ja toisaalta omien unelmien kannalta.

– Aikuisiällä saattaa hahmottua paremmin, mitä elämältään ja työltään haluaa, sanoo Toni.

Psykologi kehottaa uranvaihtoa harkitsevan miettimään, mikä töissä oikeastaan mättää. Onko ongelma vain työpaikassa vai koko alassa?

– Onko järkeä kituuttaa työssä, johon tuntuu joka päivä huonolta mennä?

Opiskelija Jouni Linden, 51, alkoi miettiä alanvaihtoa, kun hänen entinen työnantajansa aloitti neuvottelut tuotannon siirtämisestä Venäjälle. Alunperin levyseppä-hitsaajaksi kouluttautunut Linden ehti olla yrityksellä töissä 32 vuotta, joista hän toimi pääluottamusmiehenä 16 vuoden ajan.

Opiskelin arki-illat sekä viikonloput. Se oli aika raju puristus.”

Linden päätti lähteä takaisin koulun penkille avovaimonsa kannustamana. Hakulomakkeeseen hän ruksasi esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan, sosionomin sekä lähihoitajan koulutukset.

– Ennen kaikkea halusin töihin ihmisten pariin, Linden kertoo.

Entinen metallimies aloitti nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opinnot Kanneljärven opistossa noin vuosi sitten. Syksy kuluu työssäoppimisessa Lohjan nuorisotoimella.

– Pidin eniten entisessä työssäni luottamusmiehen hommista, joissa pääsin auttamaan ja neuvomaan ihmisiä, kertoo Linden kiinnostuksestaan nuorisotyöhön.

Linden oli jo aiemmin työharjoittelussa nuorisotyöpajalla, jossa hän auttoi nuoria Kelan hakemusten täyttämisen kanssa.

Työ tuntui omalta, ja tulevaisuudessa Lindenin haaveena olisi esimerkiksi etsivän nuorisotyön tehtävät.

– 20-vuotias tyttäreni oli pari vuotta sitten työharjoittelussa samassa paikassa. Hän valmistui, kun minä aloin opiskella uudestaan, nauraa Linden.

Linden opiskelee omaehtoisesti työttömyysetuuden voimin. Työttömyysetuutta voi saada opiskeluun enintään kahden vuoden ajalle. Etuuden saajan tulee olla vähintään 25-vuotias työtön työnhakija, ja TE-toimiston täytyy todeta koulutuksen parantavan henkilön asemaa työmarkkinoilla. Työsuhteessa olevan on mahdollista hakea opintovapaata ja aikuiskoulutustukea.

Koulutustukea saadakseen takana pitää olla vähintään kahdeksan vuotta työelämässä ja vähintään vuosi saman työnantajan palveluksessa.

Vuonna 2016 aikuiskoulutustuen saajia oli yli 23 000, joista 75 prosenttia oli naisia. Tuen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Aikuiskoulutukea haettiin viime vuonna eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskeluun.

Ahkeria alanvaihtajia olivat etenkin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen työntekijät. Vain terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloilla koulutustukea haettiin enemmän samalle alalle jatkokouluttautumiseen.

Useimmat aikuiskoulutustuen saajista kouluttautuivat kokonaan uudelle alalle. Näin teki myös 48-vuotias Nina Andberg, joka otti opintovapaata töistään kouluttautuakseen hevosharrasteohjaajaksi.

Andberg on harrastanut ratsastusta pikkutytöstä asti. Välissä harrastus jäi yli 20 vuodeksi, mutta paluu hevosten pariin sai vanhan kipinän syttymään.

– Hevosala on lapsuuden haave.  

Andberg on työskennellyt pitkään asuntovuokrausyrityksen myyntineuvottelijana.

Muutama vuosi sitten hän päätti opiskella Ypäjällä hevoshoitajan tutkinnon. Hän kävi kaksivuotisen koulutuksen töiden ohessa.

– Lähiviikot otin töistä lomana ja opiskelin arki-illat sekä viikonloput. Se oli aika raju puristus.

Nykyinen, vuoden kestävä hevosharrasteohjaajan koulutus päättyy syksyllä. Andberg palaa vuoden opintovapaalta vanhaan työhönsä, mutta kertoo etsivänsä hevosalan töitä.

Oman yrityksenkään perustaminen ei ole poissuljettua. Andbergilla on jo aiempaa kokemustakin yrittäjyydestä.

– Jos jotakin tarpeeksi haluaa, se pitää toteuttaa tai ainakin yrittää, hän miettii.

Opiskelu aikuisena

Aikuisiällä opiskelevakin voi saada rahallista tukea opintoihinsa.

Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, aikuiskoulutustuki työsuhteessa olevalle, Kelan opintotuki ja TE-toimiston työvoimakoulutus. Eri tukiin on erilaisia vaatimuksia ja ehtoja, jotka pitää täyttää tukea saadakseen.

TE-toimiston Anna Toni muistuttaa, että urapsykologin palvelut ovat avoinna kaikille, eivät siis vain työttömille. Ammatinvalinnan ja uraohjauksen ajanvaraus ja neuvonta palvelee ma–to klo 12–14 numerossa 0295 041 400.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut