Kuvat: Joutuivatko nämä siilit niittokoneen silpomiksi? "Ei ole kyllä kitumaan jäänyt"

Lukija uskoo, että siilit ovat kuolleet niittokoneen ajettua heidän päältään. Lukijan kuva

Don Lehtinen

Etelä-Suomen Mediaan yhteyttä ottanut lukija törmäsi viime maanantaina 31. heinäkuuta kello kahden jälkeen surulliseen näkyyn, kun Espoon Niipperissä olevan kevyenliikenteen väylän varresta löytyi ensin yksi ja sitten toinen kuollut siili. Siilit löytyivät muutaman sadan metrin päästä toisistaan.

Lukija epäilee, että siilit ovat joutuneet tien varressa olevaa kasvustoa lyhentävän niittokoneen uhreiksi.

– Eikö niittokorkeutta voisi nostaa sen verran, että säästyttäisiin tarpeettomilta eläinuhreilta? lukija ihmettelee.

Lukija muistuttaa, että luonnonvaraisten siilien määrää Suomessa ei tiedetä tarkkaan. Arvioiden mukaan siilien määrä on vähenemässä. Eduskunnassa on myös keskusteltu, pitäisikö siilit luokitella uhanalaisiksi.

Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen kunnossapitovalvoja Helena Tschokkinen on ilmeisen harmissaan siilien kuolemasta.

– Emme missään nimessä halua, että siilejä kuolee. Olemme todella pahoillamme tapahtuneesta, Tschokkinen sanoo.

– Tämä on ensimmäinen minun urallani tietoon tullut tapaus. Niittokone tekee aika selvää niistä eläimistä.

Tschokkisen mukaan siilin jääminen niittokoneen alle on mahdollista, mutta erittäin harvinaista. Hän epäilee, että siilit ovat kuolleet jo ennen niittokoneeseen osumista. Niittokoneen kuljettajan on mahdoton nähdä siiliä, joka liikkuu 0,5–1 metriä korkeassa heinikossa.

Muut eläimet, kuten hiiret, myyrät, kanit ja käärmeet lähtevät nopeasti karkuun kovaäänistä ja maata tärisyttävää konetta. Siili on kuitenkin hidas, joten se voidaan katsoa kuuluvaksi riskiryhmään. Korkeassa heinikossa sen liikkuminen voi myös olla tavallista vaivalloisempaa.

– Eniten minua lohduttaa se, että siili ei ole kyllä kitumaan jäänyt, Tschokkinen sanoo.

Niittokoneen terät ovat tavallisesti noin 10–20 senttimetrin korkeudella maasta. Korkeuden nostaminen on mahdollista, mutta sitä on vaikea tehdä lennossa. Jos terät asetettaisiin leikkaamaan esimerkiksi 40 senttimetrin korkeudella, kaupunki joutuisi niittämään ylimääräiset sentit pois useammin, mikä olisi taloudellisesti mahdotonta. Tienvarret trimmataan yleensä kerran tai kaksi kesässä.

Korkeampi heinikko on myös näkyvyyshaitta, joten mitä korkeammaksi se pääsee, sitä vaikeampaa on esimerkiksi autojen havaita kävelijöitä.

Tschokkisen mukaan on mahdollista suunnitella erilaisia niittämistapoja sellaisille alueille, joilla tiedetään olevan paljon pieneläimiä. Alueella niittokorkeutta voidaan nostaa tai niittäminen voidaan tehdä käsin. Näin ei kuitenkaan ole aiemmin ollut tarvetta tehdä.

Rauhoitetusta siilistä on määrätty ympäristöministeriön asetuksella 101 euron korvaussumma. Tschokkisen mukaan kaupunki on vastuussa vastaavien tapausten korvaussummista, jos sellaisia ryhdytään vaatimaan. Lukijan ilmoittamassa tapauksessa siilin kuolintapa jää kuitenkin epäselväksi.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut