Korkean ja alhaisen tulotason alueilla on selvä ero siinä, kuinka paljon ihmisiä tunnetaan muunlaisilta asuinalueilta. Asia käy ilmi rakennusyhtiö NCC:n pohjoismaisesta kyselystä, jonka mukaan korkean ansiotason alueillakaksi kolmesta – siis 63 prosenttia – asukkaista tuntee vain samanlaisilla asuinalueilla eläviä. Alhaisemman tulotason alueilla vastaava luku on 52 prosenttia.
– Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että aika moni ihminen elää kuplassa samanmielisten kanssa. Ydinkeskustassa asuvat seurustelevat useimmiten muiden ydinkeskustassa asuvien kanssa. Pohjoismaisittain vertailtuna Suomi ei juuri eroa Ruotsista ja Norjasta, Tanskassa sen sijaan kuplailmiö näyttäisi olevan huomattavasti vähäisempää, NCC:n kaupunkikehityksen projektipäällikkö Laura Majoinen sanoo yhtiön tiedotteessa.
Helsingin seudun kehityksestä kysyttäessä vastaajat olivat yhtiön mukaan erityisen huolissaan kasvavista asumiskustannuksista ja tiettyjen ryhmien lisääntyneestä riippuvuudesta sosiaalihuollosta. Erittäin huolissaan kasvavista asumiskuluista oli 45 prosenttia vastaajista ja melko huolissaan 36 prosenttia.
Sosiaalihuollon asiakaskunnan kasvusta erittäin huolissaan on 42 prosenttia ihmisistä ja melko huolissaan 41 prosenttia. Majoisen mukaan Suomessa ollaan kyselyn perusteella tyytymättömämpiä yhteiskunnan nykyiseen kehitykseen kuin muissa Pohjoismaissa.
Seitsemän kymmenestä suomalaisesta oli kyselyn perusteella huolissaan asuinalueiden lisääntyneestä eriytymisestä, mikä on suurempi luku kuin norjalaisilla ja tanskalaisilla vastaajilla.
Kaikista vastaajista joka neljäs uskoo, että itsellä ei ole varaa jäädä enää tulevaisuudessa omalle asuinalueelleen.
– Ydinkeskustassa asuvista jopa joka kolmas uskoo, ettei heillä ole varaa jäädä tulevaisuudessa nykyiseen paikkaan. Moni ei kuitenkaan voisi kuvitella asumista ydinkeskustan ulkopuolella. Siinä on suuri haaste kaupunkikehitykselle, kuinka luoda viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuinalueita kaikille, Majoinen sanoo tiedotteessa.
United Minds -tutkimuslaitoksen digitaalinen kysely tehtiin Cint’in verkkopaneelin kautta 12.4.–12.5.2017 eri Pohjoismaissa runsaalle 4 000 ihmiselle. Kyselyyn vastasi 1 123 suomalaista.