Urheilulukiolaisen arki vaatii itsekuria – "Eräällä tytöllä oli 30 minuuttia kavereille kahdesti kuukaudessa"

BURNOUT Valtaosa lukiota käyvistä urheilijoista kärsii uupumuksesta. Miska Pyykkö selviää aikatauluttamalla elämänsä.

Valmentaja Tatu Saariselle kyytiä antava Miska Pyykkö voitti toukokuussa ikäluokkansa Pohjoismaiden mestaruuden. Hän tietää, että opiskelun ja urheilun yhdistäminen vaatii järjestelmällisyyttä. Katja Luoma

toimitus

Miska Pyykkö on mallioppilas ja -urheilija. Kokeista tulee ysejä ja kymppejä, ja toukokuussa 17-vuotias judoka voitti oman ikäluokkansa Pohjoismaiden mestaruuden. Lukion ensimmäinen luokka urheilulinjalla alkaa olla takana, onneksi.

– Olen saanut rytmitettyä oman aikatauluni niin, että saan koulusta kiitettäviä arvosanoja. Se on vaatinut veronsa. Vähän väsyttää, onneksi nyt alkoi loma.

Kesällä Pyykkö keskittyy kauden isoimpiin kisoihinsa, alle 18-vuotiaiden EM-kisoihin ja Euroopan nuorten olympiafestivaaleihin.

Urheilulukiota käyvien nuorten hyvinvoinnista tehdään parhaillaan laajaa tutkimusta. Alustavissa tuloksissa näkyy, että jo ensimmäinen lukiovuosi on riskitekijä.

Kun syksyllä lukion alussa 60 prosenttia urheilijanuorista voi hyvin, luku on seuraavana keväänä enää alle 40 prosenttia. Toisin sanoen suurin osa urheilulukiolaisista kärsii eriasteisista uupumuksen tai burnoutin oireista. Erittäin vakavista oireista kärsii muutama prosentti.

Ne pärjäävät, jotka osaavat aikatauluttaa elämänsä Miska Pyykön tavoin. Joissain tapauksissa aikatauluttaminen menee tutkijoiden mielestä kuitenkin huolestuttavan pitkälle.

–Nuorilla urheilijoilla ei ole aikaa ystäville. Eräällä teini-ikäisellä tytöllä on kalenterissa 30 minuuttia aikaa ystäville kahdesti kuukaudessa, kertoi tutkimuksen suunnittelija, dosentti Tatiana Ryba Jyväskylän yliopistosta.

Urheiluoppilaitospäivillä Lahdessa oppilaitosten henkilökunta ilmaisi huolensa urheilijoiden uupumuksesta. Lukiot ovat lähteneet kiitettävän hyvin myös tutkijoiden avuksi aiheessa.

THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan 14 prosenttia lukiolaisista kärsi koulu-uupumuksesta vuonna 2015. Kouluterveyskyselyn ja urheilulukiotutkimuksen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia mutta varmasti suuntaa antavia.

Lukiolaiset kärsivät huolestuttavan paljon uupumuksesta, ja urheilulukiolaiset vielä muita enemmän.

Urheilijat kärsivät sekä urheilu- että koulu-uupumuksesta, ja uupumus toisella osa-alueella kasvattaa riskiä uupua myös toisella.

– Jos valmentaja haluaa, että urheilija voi hyvin, hänen on oltava tarkkaavainen ja huolissaan myös koulumenestyksestä, tutkija ja ylilääkäri Harri Selänne huomauttaa.

Sama koskee vanhempia. Vanhempien oikeanlainen tuki suojaa ja vääränlainen tuki altistaa uupumukselle. Suuret odotukset tai liian innokas kannustaminen voi tuntua nuoresta painostavalta.

–Positiivinen luottamus nuoren kykyihin suojelee burnoutilta, Tatiana Ryba korostaa.

Harri Selänne muistuttaa, että samojen ongelmien kanssa painivat nekin, joilla on jokin iso asia elämässään koulunkäynnin lisäksi, esimerkiksi ammattimuusikoiksi tai -taiteilijoiksi tähtäävät nuoret.

Lukioiden yhteisvalinnan tulokset julkaistaan torstaina 15. kesäkuuta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut