Mistä tänään puhutaan?
Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.
Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.
Suomalaisten miesten käsitys omista sosiaalisista taidoistaan on parantunut selvästi 1960-luvulta. Positiivinen kehitys on yhteydessä myös miesten taloudelliseen menestykseen elämässä.
1960-luvun alussa ja 1970-luvun lopulla syntyneiden miesten välillä on sosiaalisuudessa hyvin selvä ero, ja 70-luvun miehet tienaavat selvästi vanhempia ikäluokkia paremmin.
Näin päättelee Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT), Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä
Heillä on ollut käsissään ainutlaatuinen aineisto 420 000:lle varusmiehelle tehdyistä psykologista persoonallisuustesteistä, jotka armeijaslangissa tunnetaan "pällikokeina" tai "palikkatesteinä".
Tulokset kertovat, että miesten itseluottamus, seurallisuus ja johtamismotivaatio ovat parantuneet vuosien mittaan.
Sitä, mistä positiivinen muutos on seurannut, ei voidatuloksista päätellä. Tutkimus kuitenkin vahvistaa käsitystä, että persoonallisuus ei pelkkiä henkisiä ominaisuuksia, vaan sillä on konkreettisia seurauksia elämässä.
Vuonna 1976 syntyneillä miehillä persoonallisuuspiirteet ennustivat jopa 12 prosenttia korkeampia tuloja kuin 1962 syntyneillä. Työtuloja mitattiin, kun miehet olivat 30–34-vuotiaita.
Jo aiemmin tutkijat ovat havainneet, että kehittyneissä länsimaissa älykkyystestien tulokset ovat parantuneet.
Tutkijoiden mukaan äly ja persoonallisuuden kehitys näyttävät kulkevan samaan suuntaan.
–Me näytämme, että samanlainen kehitys (kuin älykkyydessä) löytyy myös persoonallisuustestien tuloksille, huomauttaa yksi tutkimuksen tekijöistä, VATT:n tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki
Aivan viime vuosina positiivisen kehityksen on tosin huomattu älykkyystesteissä pysähtyneen.
Suomalaisten varusmiesten testeistä tätä kehitystä ei voida päätellä, sillä 1980-luvun ja sen jälkeen kerättyjä aineistoja ei ole saatu enää tutkimuskäyttöön. 2000-luvun aineistoista nousi kohu vuonna 2016, kun niiden epäiltiin päätyneen luvatta brittitutkijoiden käyttöön.
Varusmiehille tehdään kaksi koetta, joista P1 on älykkyystesti ja P2 mittaa paineensietokykyä ja johtajaominaisuuksia.
Testien tuloksia käytetään muun muassa, kun varusmiehiä valitaan johtajakoulutukseen.
Tutkijoiden nyt käyttämässä datassa ovat mukana Puolustusvoimien peruskokeisiin osallistuneet 1962–1976 syntyneet varusmiehet.
Tutkimus on maailmanlaajuisestikin tärkeä, sillä persoonallisten eli ei-kognitiivisten taitojen eroja on vaikea tutkia luotettavasti, ja vertailukelpoisia aineistoja on vähän.
Tutkimus on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä.
Lähteet: VATT, Puolustusvoimat
Mainos: Kaalimato.com
Mainos: Helsingin kaupunki
Mainos: Helsingin kaupunki
Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.
Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.