Ota avuksi lierot ja kate – puutarhuri neuvoo, miten torjut kasvimaan rikkaruohot ilman myrkkyjä

PUUTARHA Ruohosilppu torjuu rikkaruohoja sekä lannoittaa ja lämmittää multaa.

Paljas maa on altis rikkaruohoille ja kylmälle. Suvi Lehtonen levittää olkea raparperin taimen ympärille. Anne Kanerva

Anne Kanerva

Työt kotipihojen kasvimailla ovat alkamassa. Maan muokkauksessa ja kylvöissä on monia tyylejä.

Luomupuutarhuri Suvi Lehtonen karttaa jyrsintä ja riuskaa lapiointia. Konevoima häiritsee pieneliöstöä, lapiointi haihduttaa kevätkosteuden.

– Käännän maan varovasti pinnalta. Samalla sekoitan multaan talven jäljiltä kasvijätteet. Auringonkukan juurakot olivat lieroille hyvä suoja, hän sanoo.

Näinä päivinä voi lavaan tai avomaalle kylvää salaattia ja persiljaa, kunhan peittää viljelyksen harsoilla tai lasilla. Lämmönkerääjinä toimivat myös kupla- tai reikämuovi.

Äskettäin Lehtonen kertoi puutarhan kevättöistä tilaisuudessa Hirvihaaran kartanossa.

Siellä moni harrastaja kuuli ensimmäistä kertaa biohiilestä, jolla on hyödyllisiä ominaisuuksia. Sen maanparannusvaikutus perustuu ravinteiden ja veden pidätyskykyyn.

Kosteuden haihtumista vähentää myös mullan päälle levitetty ruohokate.

– Eihän luonnossakaan maa ole paljas. Paljas maa on altis rikkakasveille ja kuivuudelle. Kannattaa viljellä tiheästi.

Kurpitsan ja purjon väleihin voi kylvää esimerkiksi hernettä ja salaattia. Luonnon omia katekasveja on vesiheinä, jota ei kannata kitkeä pois.

Hirvihaaran kartanon lavoissa syötävien kasvien rinnalle nousee kehäkukkia ja samettikukkia, joilla on oma tehtävänsä. Ne sekä houkuttelevat että torjuvat tiettyjä hyönteisiä.

Puutarhurin tärkeimpiä ystäviä ovat kuitenkin lierot. Ne möyhentävät ja lannoittavat maata sekä tuottavat uutta multaa.

– Taidan olla Mäntsälän suurin työllistäjä. Kasvimaalla tulisi olla sata lieroa neliötä kohti. Oleellista on tietää, mitä mullan alla tapahtuu.

Biohiili auttaa viljelijää

Lehtipuusta valmistettu biohiili parantaa mullassa ravinteiden tai veden sitomiskykyä.

Kevään ensimmäisten kylvöjen päälle kannattaa laittaa harso, reikä- tai kuplamuovi, lasi tai kennolevy.

Katteeksi käy ruohosilppu ja olki- tai hamppusilppu.

Levitä kasvien juurelle 15 sentin kerros katetta ja kastele se.

Lisää silppua pitkin kesää heinäkuun loppuun asti.

Vesiheinä on elävä katekasvi, jota ei kannata kitkeä.

Ruohokate myös lannoittaa. Lisänä voi käyttää nokkosvettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. Vierustoveri lentokoneessa yski tauotta – perusterve Eva sai maaliskuun lopussa koronan ja kävi kahden tunnin päässä kuolemasta, kuntoutuminen jatkuu yhä
  2. Janne Kilpinen rakennutti minitalon Helsinkiin, neliöitä piti lisätä viranomaisen vaatimuksesta – hirret veistetty käsityönä Vienan Karjalassa
  3. Trendiravintola joutui yllättävien ongelmien eteen Helsingissä – "Kaikki tiskaavat nyt"
  4. Helsingin herkkupaikalle avataan jättimäinen irkkupubi – koronavirus sotki avaamisaikataulun
  5. Sandro lopettaa Espoon Tapiolassa – tilalle Thermanien omistama Hietalahdenrannasta tuttu sporttibaari
  6. Koronarajoitukset purettiin vihdoin! – Suosittu kaupunkikeidas otti käyttöön jopa yhteisögrillin
  7. SDP ja vihreät nokittelevat liikuntahallista – hankkeen vetäjä pitää Pirkkola-äläkkää erikoisena: "Mielipiteensä olisi voinut esittää monessa kohtaa, eikä vasta kun ollaan laittamassa lapiota maahan"
  8. Maailman ensimmäinen Muumi-teemainen sisäpuisto tulossa pk-seudulle – lentoaseman läheisyys voisi tuoda ulkomaalaisia turisteja
  9. Kuva: Uimastadionille muodostui heti jono, kävijämäärää voi seurata verkossa – saunat pidetään toistaiseksi kiinni
  10. Maan alta paljastui karu yllätys Konepajalla: 1500-paikkaiseksi suunniteltu terassi kutistuu murto-osaan – "Saa nähdä miten porukka löytää tänne"
  11. Hurja ryntäys julkkiskokin ravintolaan: Kaikki pöydät varattiin kuukaudeksi eteenpäin – näissä paikoissa on vielä tilaa Helsingissä
  12. Karu päätös lähiöriidalle: miehen epäillään sytyttäneen asunnon tuleen tahallaan Kontulassa – poliisi tutkii murhan yrityksenä
  13. Keskuskortteleiden suunnittelu etenee – tavoitteena muodostaa Jätkäsaaren maamerkki
  14. Puistoruokailu leikkipuistoissa alkaa maanantaina - nämä puistot auki
  15. Seppo Fränti, 70, lahjoitti taidekokoelmansa Kiasmaan – "Hankin vain töitä, jotka sytyttävät minua ja osoittavat elämän merkkejä"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.