Miten vaurastua kohtuuriskillä, kun osakekurssit puhkovat ennätyksiä? Sijoitusalan bestseller-kirjailijat vastaavat 5 kysymykseen

RAHA Karo Hämäläinen ja Jukka Oksaharju päivittivät suursuosion saaneen sijoitusoppaansa. Mukana on myös Fortumin toimitusjohtaja

Kirjailija, pörssitoimittaja Karo Hämäläisen ja Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun viime vuonna julkaisema Sijoita kuin guru oli vuoden myydyin sijoituskirja. Siitä otettu lähes 20000 kappaleen painos tekee teoksesta bestsellerin omassa kategoriassaan.

Nyt Hämäläinen ja Oksaharju ovat julkaisseet kirjalle jatko-osan Laatuguru, jossa he ovat saaneet rinnalleen kirjoittajaksi suosittua laatusijoittamiseen liittyvää blogia pitävän Random Walkerin. Nimimerkin takana on suomalaisessa suuryhtiössä työskentelevä talouden ammattilainen.

Edelliseen kirjaan esipuheen kirjoitti talousvaikuttaja Björn Wahlroos Nyt hänen tilallaan on Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark Lisäksi kuusi Helsingin pörssin menestyjäyrityksen toimitusjohtajaa on antanut kirjaan oman panoksensa kommentoimalla käsikirjoitusta.

Laatustrategiassa kaiken ylittävä kriteeri on sijoituskohteiden eli yhtiöiden laadukkuus. Laatusijoittaja ei huoli salkkuunsa keskinkertaisia tai edes huonoja yhtiöitä, vaikka niitä saisi kuinka halvalla. Laatusijoittajan tavoitteena on päästä osalliseksi pitkäkestoisesti jatkuvasta keskimääräistä nopeammasta kasvusta ja saada se keskimääräistä pienemmällä riskillä menettää sijoituksensa kokonaan.

Laatuguru on ensimmäinen suomalainen laatuyhtiösijoittamiseen keskittynyt kirja. Siinä esitellään laatuyhtiöihin keskittyvän sijoitustyylin periaatteet suurista linjoista Helsingin pörssin yhtiöiden tarkasteluun. Kirjassa kerrotaan, kuinka maailman menestyneet sijoittajat ovat käyttäneet laatukriteereitä ja arvioidaan, mitkä suomalaisyhtiöt voisivat kiinnostaa heitä.

Edellinen kirjanne oli omassa kategoriassaan suurmenestys. Mistä se kertoo?

Karo Hämäläinen: –Se kertoo siitä, että suomalaiset ovat fiksuja. Tutkitusti älykkyys ja osakkeisiin sijoittaminen korreloivat keskenään. Ja fiksuahan osakesijoittaminen onkin: pitkällä aikavälillä osakkeet ovat antaneet keskimäärin noin kahdeksan prosentin vuosituoton. Sijoita kuin gurun menestys kertoo siitä, että ilahduttavan monet suomalaiset vastaavat myöntävästi kysymykseen: "kelpaako raha?"

Jukka Oksaharju: –Ja ehkä toista kirjoittajaa luultiin mainoskuvan perusteella vahingossa Harry Potteriksi? Toisaalta mahdollista on sekin, että tänään osakkeista ovat kiinnostuneita niin tavanomaiset osakesäästäjät kuin myös nollakorkoihin leipiintyneet sisimmässään varovaiset tallettajat. Yhä useampi etsii tietoa korkotuoton korvikkeista.

Miksi päätitte kirjoittaa kirjan juuri laatusijoittamisesta?

Hämäläinen: –Laatusijoittaminen eli sijoittaminen vain ja erityisesti sellaisiin yhtiöihin, jotka ovat poikkeuksellisen hyviä, on suhteessa turvallinen tapa sijoittaa osakkeille. Se sopii erityisesti pitkäjänteisille osta ja pidä -sijoittajille, jollaisia suurin osa suomalaisista yksityissijoittajista on.

Oksaharju: –Jotta ihmiset ymmärtäisivät, että osa pörssinkin yhtiöistä sopisi paremmin nahkurin orsille. Toisaalta kotimaisessa sijoituskirjallisuudessa on kirjoitettu lukijakunta puhki aliarvostetun osakkeen löytämisestä. Suomessa oli siis tarjolla pioneerin viitta laatusijoittamisesta kirjoittavalle. Siinä ei juosta halvan osakkeen vaan poikkeuksellisen hyvän bisneksen perässä. Sijoitustuotto tulee siis liiketoiminnan kannattavan kasvun ja ajan mittaan paisuvien osinkojen kautta, ei osakkeen aliarvostuksen korjaantumisen kautta. Näin tämä itse asiassa sopii osakkeen tunnuslukuanalyysiä huomattavasti paremmin myös tavalliselle tallaajalle. Menestyjiähän on katukuvakin täynnä.

Onko Helsingin pörssissä riittävästi yhtiöitä, jotka täyttävät laatusijoittajan kriteerit, vai onko syytä ottaa laatusalkkuun mukaan myös ulkomaalaisia yhtiöitä?

Hämäläinen: –Totta on, että Helsingin pörssin yhtiövalikoima on hiukan niukka ja esimerkiksi suuria kuluttajabrändejä meillä on vähänlaisesti. Sijoittaakseen kansainvälisesti menestyvään autonvalmistajaan tai kahvilaketjuun joutuu katsomaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Kyllä Helsingin pörssinkin laatuyhtiövalikoima silti on laaja: löytyy konepajoja, finanssiyhtiöitä, maalinvalmistajaa, panimoa...

Oksaharju: –Helsingin pörssissä laatuyhtiöitä on yhtä vähän kuin Suomessa on köyhiä apteekkareita. On siis selvää, että kotimaan markkinoilla laatuyhtiötarjonta on rajallinen. Laatusijoittajahan pyrkii sijoittamaan tyypillisesti toimialansa parhaaseen yhtiöön tai vähintään johonkin TOP 3-yhtiöistä, eivätkä suomalaiset valitettavasti aina loista maailmanmarkkinoiden terävimmässä kärjessä. Mutta kyllä kotimaisin voiminkin pääsee aivan hyvin alkuun, kuten kirjasta löytyvät laatuyhtiöiden listaukset paljastavat.

Onko laatuyhtiöitä mahdollista ostaa halvalla muulloin kuin myyntipaniikin iskiessä markkinoille?

Hämäläinen: –Halvalla voi olla vaikea saada myyntipaniikissakaan, sillä laatuyhtiöt tapaavat säilyttää arvonsa hyvin myös myllerrysaikoina. Laatusijoittajan kannattaa minusta pyrkiä ostamaan laadukasta liiketoimintaa silloin, kun siitä ei joudu maksamaan liikaa. Siis sen sijaan että tähtäisi ostamaan halvalla, ostaa erinomaista kohtuuhinnalla.

Oksaharju: –Paras paikka laatuyhtiöiden ostamiseen on ilman muuta maailmantalouden kriisien aikaan, jolloin lahkeet kastuvat paniikissa suursijoittajia myöten. Laadukkaiden yhtiöiden kurssit palautuvat tukevalla nousu-uralle ennemmin tai myöhemmin, kunhan muutkin sijoittajat huomaavat, ettei maailmanloppu tullutkaan. Roskayhtiöiden kohdalla voi käydä toisin, kuten valtion pörssiomistuksia hallinnoivassa Solidiumissa hyvin tiedetään. Mutta laatusijoittaja ostaakin vain laatua, ei esimerkiksi ääniä.

–Tilaisuuksia voi tarjoutua myös silloin, kun markkinoiden näkemys laatuyhtiöstä jostain syystä heikkenee. Tällaisia tilanteita näkee aika ajoin myös nousumarkkinassa. Voi olla, että sijoittajat pelästyvät odotettua heikompaa kvartaalitulosta ja alkavat myydä. Ellei toimialan rakenteissa tai yhtiökohtaisessa laadussa ole oikeasti tapahtunut muutosta, kyse on yleensä ohimenevästä paniikista ja kurssi tulee nousemaan yhtiön tuloksen normalisoituessa.

Osakemarkkinan nousu on vain jatkunut, vaikka hyytymistä tai notkahdusta on povattu jo jonkin aikaa. Uskaltaako osakemarkkinoille enää lähteä mukaan ja jos, niin millaisella strategialla?

Hämäläinen: Voi olla vaarallista saada näinä aikoina lottovoitto ja sijoittaa se kerralla osakkeisiin. Sen sijaan vähittäisen osakesijoittamisen aloittamisella hyvä hetki on tänään. Se on vain hieman huonompi kuin eilen, ja seuraavaksi paras on huominen.

Oksaharju: –On selvää, että osakkeet eivät ole tällä hetkellä halpoja. Korkean tuoton mutta kohtuuriskin kohteita tuskin löytyy. Toisaalta laatustrategia on siinä mielessä hyvä, että sijoittaja välttää katastrofit, vaikka ostaisi osakkeita korkeampien arvostusten aikana. Yhtiöiden liiketoiminnan kasvu ja kyky investoida korkealla tuottoasteella takaisin liiketoiminnan kasvattamiseen yltiöpäisen osingonmaksun sijaan varmistavat korkoa korolle -efektin toimivuuden, vaikka osakkeista maksaisi hieman liikaa. Näin laatuyhtiöt kykenevät nykyisessäkin tilanteessa ylläpitämään osingonjakoaan ja jopa sen kasvutrendiä. Kärjistäen ilmaistuna osinkotuotto on nyt ylivoimaisesti paras korkosijoitus, eikä tämä kuva ole sijoittajan silmissä muuttumassa. Kunhan sijoitukset tehdään osingonmaksukykyisiin laatuyhtiöihin, ei toiveiden tynnyreihin.

–Jos markkinoiden suunta kääntyy, sijoitettujen rahojen parasta olla omia. Tässä markkinatilanteessa velka on erityisen huono isäntä. Uutuuskirjamme viitoittaakin tien taloudelliseen riippumattomuuteen kohtuuriskillä.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut