Arkkitehdin tyly arvio nykyrakentamisen laadusta: "Nyt tarvitaan kansanliike terveen ja kestävän rakentamisen puolesta"

Pekka Saatsin mukaan rakentamisessa pitäisi ottaa oppia perinteisistä rakennustavoista. Muoviin käärittyjen teknisten rakenteiden sijaan pitäisi rakentaa hengittäviä eli kosteutta sitovia rakenteita.

Arkkitehti Pekka Saatsia harmittaa, että ekologinen rakentamistapa on virheellisesti yhdistetty sellaisiin käsitteisiin kuin passiivitalo tai nollaenergiatalo, jolloin kestävyys tarkoittaa asumisen mahdollisimman pientä energiankulutusta.

Tähän pyritään paksuilla eristeillä, teknisesti monimutkaisilla rakenteilla ja koneellisella ilmanvaihdolla.

–Kysymys on siitä, että ekologinen rakentaminen on ymmärretty traagisesti väärin, Saatsi sanoo ja jatkaa:

–Kun rakennetaan liian paksuja seiniä, kosteusriski kasvaa. Koneellinen ilmanvaihto voi olla täysin toimiva, mutta edellyttää rakenteiden täydellistä tiiviyttä. Tällaisten rakennusten vikasietokyky on nollassa.

Kun rakennetaan liian paksuja seiniä, kosteusriski kasvaa. Koneellinen ilmanvaihto voi olla täysin toimiva, mutta edellyttää rakenteiden täydellistä tiiviyttä. Tällaisten rakennusten vikasietokyky on nollassa.

Tässä kohtaa Saatsi ei lähde moittimaan rakentajia tai valvontaa. Täydellisyyden vaatimus on hänestä lähtökohtaisesti väärä alkuasetelma.

Saatsin mukaan rakentamisessa pitäisi ottaa oppia perinteisistä rakennustavoista. Muoviin käärittyjen teknisten rakenteiden sijaan pitäisi rakentaa hengittäviä eli kosteutta sitovia rakenteita. Tällaiset rakenteet pääsevät kastuessaan myös tuulettumaan ja kuivumaan. Rakennuksista tulee vikasietoisia.

Jo rakennuspaikan valintaan pitäisi kiinnittää tarkemmin huomiota. Ideaalisin rakennuspaikka olisi hiekkatontti etelärinteessä.

Tämä ei aina ole mahdollista, vaan esimerkiksi kunnallistekniikan sijoittuminen ja maanomistusolot vaikuttavat asiaan, Saatsi myöntää.

Historiassa on esimerkkejä onnistuneesta rakentamisesta myös huonolle rakennusmaalle. Esimerkiksi Pietarin kaupunki on rakennettu pehmeään jokisuistoon, ja Helsingin Kluuvi merenlahden päälle. Pulmallinen rakennuspaikka johtaa siihen, että kosteuden hallintaan ja perustamistapaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Ja kyllä, edellä mainittu saattaa tietää suurempia lämmityskuluja kuin ns. nollaenergiatalossa, mutta näin rakennettujen rakennusten kosteusriskit ja sisäilmaongelmat ovat pienempiä. Kestävyys ja luonnonvarojen säästö syntyvät pitkäikäisemmästä rakennuksesta.

Euroissa mittaamaton arvo syntyy terveellisestä asumisesta.

– On vaarallista leikkiä ihmisten rahoilla ja terveydellä, Saatsi toteaa nykyrakentamiseen viitaten.

Etenkin lasten altistuminen heikolle sisäilmalle julkisrakennuksissa sapettaa kahden lapsen isää. Nykyisin AE-koulua käyvät 10- ja 8-vuotiaat lapset ovat päiväkoti-ikäisinä kiertäneet evakossa Veckjärveä myöten kun 37 vuoden ikäinen Näsin päiväkoti rapistui purkukuntoon.

Samalla Saatsi on huolestunut kehityksestä, jossa terveellisestä asumisesta on tulossa ihmisen varallisuuteen liittyvä ominaisuus.

–Nyt olisi tärkeää saada aikaan kansanliike terveen ja kestävän rakentamisen puolesta. Ei rakentamisen tarvitse olla kallista ja luksusta.

Pekka ja puolisonsa, arkkitehti ja maisema-arkkitehti Emilia Saatsi omistavat Saatsi Arkkitehdit Oy:n, joka tekee muun muassa korjaussuunnittelua, rakennushistoriaselvityksiä sekä suunnittelee uudisrakennuksia. Toimeksiantajina on niin julkisyhteisöjä kuin yksityishenkilöitä.

Uudellamaalla Saatsi Arkkitehtien kohteita ovat Loviisan pääkirjaston hankesuunnitelman teko sisäilmaongelmien korjaamiseksi sekä Porvoon tuomiokapitulin valtiopäiväsalin maalauskorjaus sekä sisäpihalla sijaitsevan vahtimestarin rakennuksen korjaussuunnitelma. Porvoossa uudisrakentamista edustaa muun muassa Vanhan Porvoon yleisö-wc Tykkipuiston luona.

Yksi kunnostuskohde on ollut oma koti Saksalan vanha kansakoulu.

–Tulimme tänne Porvoonjokilaaksoon maisemien perässä vuonna 2008. Koulurakennus sijaitsi hyvällä paikalla, eikä sitä ollut remonteilla pilattu.

Saatsi arvelee jatkaneensa peruskorjauksella vuonna 1930 rakennetun koulun käyttöikää 200 vuodella.

–Tärkeintä minulle on rakennusperinnön vaaliminen ja sellainen korjausrakentaminen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota rakennetun miljöön kulttuurihistoriallisiin arvoihin.

– Vanhojen rakennusten kunnostaminen on merkityksellistä, kestävää ja arvokasta, Saatsi perustelee.

Kotipihan projekteja on ollut myös kylältä purettu hirsisauna, jonka kehikko kasattiin uudestaan Saatsien pihapiiriin. Tilkkeiksi asennettiin arkkitehdin itsensä suosta kaivamaa sammalta, jota kuivattiin saunan lauteilla ja pyykkinarulla. Vesikatteeksi päätyi museotorpasta yli jääneet vanhat savitiilet, jotka harjattiin puhtaiksi ajan patinaa kuitenkaan poistamatta.

Uusi sokkeli tehtiin suurista luonnonkivistä. Hirret rapattiin ulkopuolelta savilaastilla, johon sekoitettiin hevosenlantaa kuiduksi. Julkisivuverhous tehtiin omista kuusitukeista teetetyistä ponttilaudoista. Saunatuvan seinät rapattiin savilaastilla, ja rappaus viimeisteltiin punamullalla ja kimröökillä sävytetyllä liimamaalilla.

Varsinaisen leipätyönsä ohella Saatsi on tarjonnut rakennusneuvontaa muun muassa Salvuksen kautta ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Yrityksen nettisivuilla julkaisemassaan blogissa Pekka ja Emilia jakavat neuvoja niin kestävään rakentamiseen kuin puunpolttoon.

– Ajattelen, että velvollisuuteni on jakaa tietoa eteenpäin.

Saatsia kuunnellessa tulee mieleenvuosia kolumnia julkaissut Panu Kaila Onko Saatsista tulossa seuraava Talotohtori?

–Olen ollut Panun oppilas ja arvostan häntä suuresti. Mieluummin olisin kuitenkin oma itseni, sanoo Pekka Saatsi.

Pekka Saatsi

Syntynyt vuonna 1980 Helsingissä.

Ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta.

Valmistui arkkitehdiksi vuonna 2006 (TTY)

Pätevyys toimia pääsuunnittelijana korjaus- ja muutostöissä sekä uudiskohteissa.

Valmistelee väitöskirjaa aiheesta perinteisen hirsitalon korjaaminen.

Tutkijana pohjoismaisessa Korjausrakentamisen tietokeskus -projektissa (TTY)

Toimi kahdeksan vuoden ajan arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen päätoimisena opettaja (TTY)

Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnan arkkitehtijäsen (2017-2020)

Omistaa puolisonsa Emilia Saatsin kanssa Saatsi Arkkitehdit Oy:n.

Asuu vanhaa kansakoulua Porvoon Saksalassa.

Perheeseen kuuluu 10- ja 8-vuotiaat lapset.

Pihapiirissä asuu myös maatiaiskanoja.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut