TERVEYS Myös ulkomaalaistaustaisten lasten määrä lisää nukutushammashoitoa.
Helsingin terveyskeskuksen hammashoidossa hoitotoimenpiteiden vuoksi nukutettavien lasten ja nuorten määrä on kasvanut.
–Ennen vuotta 2012 oli 0–17-vuotiaiden anestesiahoitokäyntejä alle 300 vuodessa. Vuodesta 2012 alkaen heitä on ollut noin 400 vuodessa, kertoo pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikön ylihammaslääkäri Marja Noponen
Anestesiahoitojen määrän nousu johtuu toiminnan suunnitelmallisesta kehittämisestä, ja esimerkiksi suuritöiset, hammaslääkärikäyntiä pelkäävät lapset on pyritty hoitamaan kuntoon nukutuksessa, jotta myöhemmiltä akuuteilta tehohoitojaksoilta vältyttäisiin.
Nukutushammashoitoa tekevien erikoishammaslääkäreiden mukaan laajat kariesongelmat ovat lisääntyneet etenkin alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla.
Myös hampaiston kovakudoshäiriöistä johtuvat hammasvaivat tuntuvat lisääntyneen.
–Erikoishammaslääkäri Nora Savanheimon aiheesta tekemän väitöskirjatutkimuksen mukaan lähetteiden perusteella yleisimmät syyt nukutushoitoon olivat vaikea yhteistyökyvyttömyys, hammashoitopelko ja laaja hoidon tarve, Noponen jatkaa.
Ulkomaalaistaustaisilla saattaa olla tietämättömyyttä."
Myös ulkomaalaistaustaisten lasten määrän lisääntyminen näkyy nukutushoidossa.
–Ulkomaalaistaustaisella väestöllä saattaa olla ihan tietämättömyyttäkin siitä, miten lapsen hampaita tulisi hoitaa ja mitkä ruoka-aineet ovat hampaalle haitallisia.
Nukutuksessa tehdään yleisimmin hampaiden paikkauksia ja poistoja.
–Uusia toimintamalleja kehittämällä pyritään siihen, että ennaltaehkäisevä hoito tavoittaisi nämä nukutushoidon riskipotilaat ajoissa ja nukutushoidolta vältyttäisiin, Noponen kertoo.
Hänen mielestään hammasongelmien lisääntymiseen vaikuttavat muuttuneet ruokailutavat.
–Energiajuomien, limujen ja mehujen käyttö on lisääntynyt hurjasti. Myös muiden hampaille haitallisten tuotteiden tarjonta kaupoissa on selvästi lisääntynyt.
Husissa ei ole havaittavissa samanlaista lisääntymistä nuorten tehohoitoa vaativissa hammasperäisissä infektioissa kuin mitä esimerkiksi Turussa kerrotaan olevan.
Husin suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri Johanna Snäll kertoo, että tällä hetkellä suu- ja leukakirurgian puolella Husissa on kuitenkin huomattava leikkaussaliresurssien puute.
–Tämän vuoksi vielä akutisoitumattomien, mutta yleissairaiden potilaiden suun hiljaisten infektioiden hoito viivästyy. Olisi toivottavaa, että nämä tikittävät aikapommit saataisiin mahdollisimman ripeästi hoidettua, jotta ei ajauduttaisi näihin vaikeisiin sairaalahoitoa vaativiin infektioihin.
Tikittävät aikapommit ripeästi hoitoon."
Snällin mukaan Husin suu- ja leukakirurgian puolella hoidetaan kaikkiaan noin 80 sairaalahoitoa tarvitsevaa potilasta vuosittain.
Näistä potilaista osa tarvitsee vuodeosastohoidon sijaan sairaalahoidon alkuvaiheessa tehohoitoa.
Sairaalan polikliiniseen arvioon tulevia potilaita on kuitenkin huomattavasti enemmän.
Valtaosa potilaista hoidetaan paikallishoidoin (infektion kirurginen avaus ja yleensä syyllisen hampaan poisto) jonka jälkeen potilas pääsee kotiin antibioottihoidon tuella ilman varsinaista sairaalajaksoa.
Sairaalahoitoon päätyneistä lapsipotilaita on pieni osa, ja heidän kohdalla yleisanestesiassa tehtävä toimenpide on melkein aina välttämätön. Lapset kuitenkin toipuvat tyypillisesti näistä infektioista mainiosti.
Potilaan perussairaudet ja erityisesti immuunipuolustuksen heikkoudet vaikeuttavat infektioita ja hidastavat niistä toipumista.