Omaishoidon karsiminen pelottaa Remo-pojan vanhempia – "Jaksamisen rajoilla on menty tähänkin asti"

OMAISHOITO Kehitysvammaisen Remo-pojan vanhemmat pelkäävät, että Helsinki vie perheelle maksetun vähäisenkin rahallisen tuen sekä vapaapäivät. Jaksaminen on tiukilla, sillä 5-vuotias Remo tarvitsee apua lähes kaikessa.

- Jaksamisen rajoilla on menty tähänkin asti. En usko, että kaupungille tulee kauheasti säästöä, jos meiltä vielä nipistetään, toteaa kehitysvammaisen Remo-pojan äiti Marja Kaitaniemi. Kaitaniemi on itse toipunut masennuksesta takaisin työelämään. Sanna Jompero

Sanna Jompero

Vuosaarelaisen Marja Kaitaniemen viisivuotias Remo-poika on kehitysvammainen. Aistiyliherkällä pojalla on jalassaan vaipat ja hän tarvitsee apua lähes kaikessa. Isä toimii Remon omaishoitajana.

Perhe on tähän asti saanut kaupungilta alinta mahdollista omaishoidontukea eli kuukaudessa 392 euroa. Nyt perhe pelkää, että vähäinenkin tuki viedään pois, kun kaupunki päätti joulukuussa tarkistaa kaikki omaishoidon 4 000 sopimusta tämän vuoden aikana.

–Meillä on lähipiirissä perheitä, joilta tuet on viety uudenlaisen pisteytyksen takia kokonaan, äiti tuskailee.

Omaishoidon tuen tarvetta arvioidaan muun muassa pisteyttämällä, kuinka paljon autettava tarvitsee tukea. Mitä suurempi tarve sitä enemmän pisteitä.

– Hoitajat arvioivat lyhyellä kotikäynnillä tuen tarpeen. Myös meidän vanhempien ääntä pitäisi kuulla. Mehän tässä asiantuntijoita olemme.

Kaitaniemen perheelle maksettava tuki sekä kolme vapaapäivää kuukaudessa ovat olleet tärkeitä. Vanhemmat ovat saaneet hengähtää ja olla Remon isosiskon kanssa, kun poika viettää viikonloppua pientä hoitokorvausta saavan mummin luona.

Syy tukien tarkasteluun on muun muassa se, ettei tuen myöntämisperusteita ole Helsingissä tarkistettu pariinkymmeneen vuoteen.

–Helsingissä on omaishoitoperheitä, joiden tilannetta ei ole arvioitu vuosiin, ja tilanteet ovat saattaneet muuttua. Tuen muutokset eivät kaikkien kohdalla tarkoita sitä, että omaishoitajan palkkio pienenee. Osalla perheistä tuki voi myös nousta nykyisestä, toteaa sosiaali- ja terveysviraston toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Joillakin tuki saattaa Jolkkosen mukaan myös loppua.

–Tällöin tarjoamme perheelle tarvittaessa muuta tukea, esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.

Joulukuisen päätöksen jälkeen monet järjestöt ja yhdistykset ovat vedonneet sosiaali- ja terveyslautakuntaan, jota se ottaisi asian käsiteltäväkseen.

Lautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan ensi viikolla.

– Kyllä se on tämän palautteen vuoksi. Haluamme katsoa, ettei omaishoitajia kohdella huonosti. Toisaalta myös sitä, kuinka paljon rahaa joudumme kohdentamaan lisää, sanoo puheenjohtaja Maija Anttila (sdp.).

Omaishoidontukeen on Helsingissä varattu 33 miljoona euroa.Onko se riittävä?

– Se pitää arvioida uudelleen. Kunnan velvollisuus on järjestää 2–3 vapaa päivää per kuukausi. Se on selvä parannus ja tietysti maksaa, jatkaa Anttila ja kertoo saaneensa erityisesti palautetta tiukentuneista kriteereistä ja palkkioiden suuruuksista.

Tuen tiukennukset johtavat pahimmillaan siihen, että jopa kymmenen prosenttia sen saajista putoaa kokonaan tuen ulkopuolelle. Tämä koskisi noin 400 omaishoitajaa Helsingissä, laskeskelee vasemmistoliitto.

Kaitaniemen mukaan poliittiset päättäjät eivät ymmärrä, minkälaisessa tilanteessa omaishoitoperheet elävät.

–Jaksamisen rajoilla on menty tähänkin asti. En usko, että kaupungille tulee kauheasti säästöä, jos meiltä vielä nipistetään. Säästöt aiheuttavat usein kustannuksia toisaalla, sanoo masennuksesta toipunut ja työelämään kuntoutunut äiti.

Muun muassa Leijonaemot ry on vedonnut sosiaali- ja terveyslautakuntaan omaishoidontuen tiukentuneista kriteereistä. – Erityisesti puhuttavat pisteytykset, jotka eivät riittävästi arvioi todellista tilannetta ja tiputtavat omaishoidon tuelta pois, vaikka kriteerit vanhempien mielestä täyttyisivät, toteaa toiminnanjohtaja Janet Grundström

Toinen asia on työn ja omaishoitajuuden yhdistäminen.

– Uusissa kriteereissä työnteosta rankaistaan, vaikka kunnan olisi tärkeää tukea omaishoidon ja työn yhdistämistä. Vanhempi pysyy työelämässä kiinni, työnteko koetaan voimauttavana ja vanhempi pystyy elättämään lapsensa. Ei vanhuksiltakaan oteta tuesta pois sen vuoksi että he saavat eläkettä, Grundström ihmettelee.

Palautetta on tullut myös siitä, että oppivelvollisuuden suorittaminen laskee tukea.

– Tästä on jo kymmeniä hallinto-oikeuden päätöksiä, että oppivelvollisuuden suorittaminen ei saa vaikuttaa omaishoidon tukeen laskevasti. Tulee myös huomioida, että lapsella on kouluaikana paljon terapioita, sairaalassa käyntejä ja erityislapset sairastavat paljon, Grundström sanoo.

Kaksi lakisääteistä vapaapäivää

Omaishoitolaki uudistui viime heinäkuussa.

Omaishoitajat saivat kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuukaudessa.

Helsinki arvioi myös kaikkien 4 000 omaishoitoperheen tilanteen.

Muutoksella haetaan yhdenmukaisuutta Vantaan ja Espoon kanssa ja tarkistetaan vanhoja sopimuksia.

Helsinki vähensi maksuluokkia neljästä kolmeen (392, 750 ja 1 500 euroa).

Omaishoidon tukeen on varattu Helsingissä tänä vuonna 33 miljoonaa euroa.

Määrä on 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna johtuen vapaapäiväoikeuden laajenemisesta kaikille omaishoitajille.

Aiheeseen liittyvää

  1. Vantaa vie 6 000 euroa syöpälapsen yh-äidiltä – Yle: "En voi käsittää" 25.1.2017 15:06
  2. Kuvasarja: Kokkauskurssi tuo vaihtelua omaishoitajamiesten arkeen – "Äijähomma on tässä tärkeää" 12.11.2016 18:47
  3. Lapsiperheet sivuutetaan omaishoitopalveluissa – "Näkyy sairauspäivärahan ja tulevan eläkkeen määrässä" 27.9.2016 15:57
  4. Niina on neljän lapsen huoltaja ja kehitysvammaisen omaishoitaja – vertaistuki antaa henkireiän 6.4.2016 9:05
  5. Sääntö-Suomi iski – HS: työtön omaishoitaja merkittiin yrittäjäksi, joutui maksamaan tuet takaisin 8.7.2016 20:00

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut