YHTEISKUNTA Jihadismitutkija Atte Kaleva kehottaa kansalaisia kiihkottomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Keskusteluyhteyden ylläpitäminen eri yhteiskunta- ja ideologiaryhmien välillä on keino rauhallisten olojen säilyttämiseksi Suomessa. Jihadismitutkija Atte Kaleva analysoi yhdeksättä kertaa järjestettävällä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kriisitilannekurssilla maamme tämän hetkistä mielipideilmastoa.
Kaleva näkee Suomen yhteiskunnallisen tilanteen levottomuuksineen ja äärinationalistisine vivahteineen huolestuttavana. Hän pohtii, ymmärtävätkö suomalaiset rasistiset ryhmittymät kokonaiskuvaa.
Mitä ahtaammalle maahanmuuttajat pistetään, sitä helpompaa maaperää he ovat propagandalle."
–Mitä tulehtuneemmiksi kantaväestön asenteet tulevat muslimeja kohtaan ja mitä ahtaammalle maahanmuuttajat tai turvapaikanhakijat pistetään, sitä helpompaa maaperää hekin ovat radikalisoitumisteemaiselle propagandalle, vaikka alun perin olisivat aivan maltillisia. Tätähän terroristijärjestöt maailmalla juuri toivovat.
Mikään uskonto ei itsessään aiheuta radikalisoitumista siitäkään huolimatta, että siinä olisikin väkivaltaisia piirteitä.
–Tärkeää on antaa maahanmuuttoasioissa kaikille osapuolille mahdollisuus kiihkottomaan ja analyyttiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomessa on Suomen laki, jota tulijoiden pitää noudattaa. Mutta se, että joku on muslimi, ei automaattisesti merkitse terrorististatusta.
Ääri-islamismiin radikalisoitumisen syyt Suomessa näyttäytyvät tutkijalle ensisijaisesti yksittäisten ihmisten itsensä radikalisoimisena, josta laajetessa seuraa tuttavienkin pariin leviävää ääriajattelua.
–Täältä Lähi-Itään taistelemaan lähtijät ovat useimmiten itse saaneet kipinän esimerkiksi ISIS:n ammattimaisesta markkinoinnista verkossa. Suomeen palaajille pitäisi olla parempaa apua tarjolla. Kahdeksan yhdeksästä palaajasta ei jatka jihadismin parissa. Tarvitaan tiiviimpää rehabilisointia takaisin yhteiskuntaan. Ei pidä vaan eristää ajatuksella kerran terroristi, aina terroristi vaan nähdä jokaisessa muutoksen mahdollisuus, Atte Kaleva pohtii.
Kalevaa kuuntelevat Pia ja Karolina Karlsson ovat tulleet viettämään hieman toisenlaista äiti-tytär -viikonloppua Taistelukoululle.
–Olemme ensimmäistä kertaa MPK:n kurssilla. Arjen turvallisuustaidot kiinnostavat, Karolina Karlsson kertoo.
He ovat tyytyväisiä kurssin monipuoliseen antiin.
–Täällä on saanut tietoa kattavasti niin hätävarjelusta, turvallisuusuhkista kuin kuolemansyyntutkimuksestakin. Erityisesti odotan surun käsittelyä koskevaa osuutta, äiti summaa.
–Eilen saimme tuntumaa turvalliseen asekäsittelyyn ja tänään oli lyhyesti itsepuolustusta. Koen, että Riihimäen tietyillä alueilla illalla liikkuessa olisi turvallisuustaidoille tarvetta enemmänkin, tytär Karolina miettii.