Kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan.
Tätä mieltä on 56 prosenttia Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneista.
Sairaanhoitajien palkkoja nostaisi kuitenkin 63 prosenttia vastaajista. Lastenhoitajillekin korotusta suosii 57 ja siivoojille 54 prosenttia.
Kaksi viidestä korottaisi myös luokanopettajien ja palomiesten palkkoja.
Toimistoväen, terveyskeskuslääkärien ja kiinteistönhuoltajien palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen.
Merkittävän poikkeuksen muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Puolet vastaajista haluaisi alentaa heidän palkkojaan ja reilu kolmannes pitäisi ennallaan.
Tutkimuksen aineisto on koottu Gallup Kanavalla joulukuun alussa. Vastaajat ovat 18–79 -vuotiaita ja haastatteluja tehtiin 1 098.
Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran. Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja.
Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään kuin vuonna 2017.
Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä.
Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin.
Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään.