Syövän esiaste voi löytyä seulonnassa mutta ei geenitestillä – nämä syövät ovat vähentyneet viidennekseen pitkään jatkuneen seulontaohjelman vuoksi

Jos syövän esiasteen löytymistä ja sen hoitamista kuvaisi maallikkotermein, voitaisiin vaikka sanoa, että ”huh, selvittiin säikähdyksellä”. Varsinaista uhkaavaa syöpää ei päässyt syntymään.

Syövän esiaste tarkoittaa syöpäriskiä: solumuutoksia on jo tapahtunut, mutta ne ovat pieniä ja rajallisia, eikä syöpäkasvainta vielä ole.

– Pääsääntöisesti syövän esiasteella tarkoitetaan löydöstä, jossa normaali solukko on alkanut muuttua pahanlaatuiseen suuntaan. Se on todettavissa esimerkiksi kudosnäytteestä, kuten kohdunkaulan irtosolu- eli papanäytteestä, sanoo syöpätautien erikoislääkäri Petteri Hervonen. Hän toimii Husin Syöpäkeskuksen osaston ylilääkärinä.

Syövän esiaste on usein oireeton. Oireita tulee usein vasta sitten, kun esiaste on edennyt syöväksi.

Miten havaita syövän esiaste, jos se on vain pieni ja oireeton muutos?

– Syövän alkudiagnostiikka on erittäin haastavaa. On tärkeää, että esimerkiksi terveyskeskuslääkäreitä jatkokoulutettaisiin havaitsemaan varoitusmerkkejä vieläkin paremmin, Hervonen esittää.

Joidenkin syöpien esiasteen havaitsemiseen on käytettävissä seulontoja. Syöpäseulonnalla tarkoitetaan syövän esiasteiden tai varhaisvaiheiden järjestelmällistä etsimistä väestöstä.

Suomessa seulotaan tällä hetkellä kohdunkaulan syöpää ja rintasyöpää sekä joillakin paikkakunnilla suolistosyöpää.

– Näistä kohdunkaulan syövän seulonta on ollut menestyksekkäin, Hervonen toteaa.

1960-luvulla alkaneen kansallisen kohdunkaulan syövän seulontaohjelman ansiosta kohdunkaulan syöpä on vähentynyt viidennekseen. Tällä hetkellä Suomessa todetaan vuosittain noin 160 kohdunkaulan syöpää.

Kohdunkaulan syöpä kehittyy esiasteiden kautta, ja sen vuoksi syöpää voidaan ennaltaehkäistä seulonnan avulla. Suurin osa kohdunkaulan syöpään sairastuneista paranee, jos tauti todetaan varhaisvaiheessa.

– Hyvän seulonnan edellytys on se, että on olemassa luotettava ja halpa testi ja kyse on ongelmasta, joka on hoidettavissa. Ei ole mielekästä seuloa sairautta, jota ei pystytä hoitamaan, Hervonen toteaa.

Sen sijaan geenitesteillä syöpä ei löydy, mutta geenitutkimuksen avulla voidaan tunnistaa osa syövälle altistavista, perinnöllisistä geenivirheistä.

Perinnöllisiä syöpiä voivat olla rinta-, munasarja- ja suolistosyöpä. Hervosen mukaan geenitestejä isommassa roolissa on sukupuu.

– Jos esimerkiksi ensimmäisen asteen sukulainen eli äiti tai sisar on sairastunut alle 50-vuotiaana rinta- tai munasarjasyöpään, saattaa olla järkevää kartoittaa perhettä tai sukua tarkemmin. Kyse voi olla suvuittain esiintyvästä geenivirheestä.

Kaikki virheellisen geenin saaneet eivät sairastu, mutta se voi kasvattaa syöpäriskiä huomattavasti. Joissakin tapauksissa mietittäväksi voi tällöin tulla ennaltaehkäisevä kirurgia.

– Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi rintarauhasten tai munasarjojen poistoa. Se ei ole mikään pikkujuttu, varsinkin jos kyse on nuoresta naisesta, joka ei ole saanut vielä lapsia.

Syövän esiasteille on yhteistä, että ne ovat rajallisia ja pieniä muutoksia, jotka ovat poistettavissa.

– Tehokkain hoito on aina esiasteen poisto kirurgisesti, olipa sitten kyse melanooman alusta iholla tai rinnan pienestä rakennepoikkeamasta, Hervonen sanoo.

– Jos kirurginen hoito ei ole mahdollista, käytössä on sädehoito. Se on myös hyvin tehokas paikallinen hoito.

Esiasteen löytyminen tarkoittaa, että henkilöllä on alttius sairastua. Hoitojen jälkeen hän käy seurannassa.

Väestötason seulontoja mietitään tarkkaan

Virallisten eli väestötason seulontaohjelmien laajentamista muihin kuin rinta-, kohdunkaula- ja suolistosyöpiin on pohdittu, mutta toistaiseksi päätöksiä ei ole tehty. Seulontoihin liittyy myös kiistanalaisia asioita.

Kaikkia syöpätyyppejä ei välttämättä voi edes seuloa.

– Ongelmana voi olla se, että ei ole todettu mekanismia, jolla esiasteen löytäisi: ei verestä, ei virtsasta, ei ysköksistä, syöpätautien erikoislääkäri Petteri Hervonen sanoo.

– Tai tarvittaisiin todella kehittynyttä kuvantamista, jota ei ole seulontaluonteisesti saatavissa joka paikkaan Suomessa. Väestötason seulonnat ovat todella iso juttu ja ne maksavat paljon.

Esimerkiksi haimasyöpä on erittäin vaikeasti kuvannettavissa oleva sairaus.

– Haima on sisäelin keskellä vatsaonteloa, jossa syöpä kasvaa pitkään usein oireettomana. Se on myös erittäin voimakkaasti verisuonitettua ja imusuonitettua aluetta, joten syöpä pääsee leviämään jo alkuvaiheessaan huomaamatta, Hervonen toteaa.

Hänen mukaansa myöskään keuhkosyövän osalta seulonnasta ei ole toistaiseksi todettu olevan selvää hyötyä. Keuhkosyöpä alkaa pienenä kasvaimena, joka voi jo hyvin aikaisessa vaiheessa levitä.

– Seulontatutkimuksena tulisi kyseeseen normaali röntgen, mutta se ei paljasta pieniä muutoksia. Resurssit taas eivät riitä siihen, että esimerkiksi kaikki tupakoivat ihmiset tutkittaisiin tietokonekerroskuvauksella.

Ylipäänsä röntgensäteilyä käyttävät kuvantamiset on harkittava tarkkaan, sillä seulontaohjelmassa niihin kutsutaan kaikki tiettyyn ikäluokkaan kuuluvat, siis myös terveet ihmiset.

Yksi seulontojen ongelma on ylidiagnostiikka. Seulonnassa kun voidaan löytää myös sellaisia syövän esiasteita, joista ei ole haittaa ihmisen terveydelle hänen elinaikanaan. Ongelmana on silloin se, mitä mahdolliselle löydökselle tehdään.

– Varhainen toteaminen voi joissakin tapauksissa, kuten miesten eturauhassyövässä, johtaa tilanteeseen, jossa hoito saattaa aiheuttaa enemmän haittoja kuin hoitamatta jättäminen, Hervonen muistuttaa.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Se voidaan usein todeta yksinkertaisella verikokeella mittaamalla niin sanottu PSA-arvo.

– Ongelmana on se, että pelkän PSA-arvon perusteella ei osata sanoa, kenellä on rauhallinen syöpä, joka ei koskaan leviä eikä sille tarvitse tehdä yhtään mitään. Tai kenellä on sellainen syöpä, joka pitää ehdottomasti hoitaa.

– Kun syöpädiagnoosi tulee, ihminen haluaa syövästä eroon, vaikka kyse olisi merkityksettömästä syövästä.

Nykyisin eturauhassyöpää etsitään ”villisti”.

– Jos menee terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon ja pyytää PSA-testin, se todennäköisesti otetaan. Miehet ovat siis eriarvoisessa asemassa sen suhteen, osaavatko he sitä pyytää, Hervonen sanoo.

Sen vuoksi pelisäännöistä olisi hyvä sopia.

– Syövät lisääntyvät väestön ikääntyessä ja meidän on pakko yhdessä sopia esiasteiden etsimisestä ja seulonnoista jollain tasolla.

Lähteenä myös Syöpäjärjestöjen kaikkisyovasta.fi-sivusto, terveyskyla.fi-sivusto ja Duodecim Terveys­kirjasto.