Laajasaloon avautuu kauppalaituri – "Helsingissä on aika vähän paikkoja, joissa voi käydä kaupassa veneellä"

Janne Koivisto

Jollakseen valmistuu kevääksi laituri, jota asukkaat ovat toivoneet ja odottaneet pitkään.

Laituri sijaitsee Jollaksentien varressa Jollaksen Alepaa vastapäätä. Se on tarkoitettu ensisijaisesti septitankin tyhjentäjille, mutta laituri mahdollistaa myös kauppa-asioinnin veneellä.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Mika Penttinen kertoo, että paikalla oli vielä 1990-luvulla puinen laituri, jota kauppa piti yllä.

– Varsinkin villinkiläiset käyttivät laituria kauppareissuillaan. Helsingissä on aika vähän paikkoja, joissa voi käydä kaupassa veneellä. Seuraava mahdollisuus taitaa olla Karhusaaressa. En ole keksinyt muita paikkoja, Penttinen sanoo.

Hänen mukaansa Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ja Laajasalo-Degerö Seura toivoivat Helsingin kaupungilta uutta laituria pitkään.

Projektipäälliköt Jussi Mäkinen ja Hannu Airola Helsingin kaupungilta kertovat, että laituri rakennettiin ensisijaisesti septitankin tyhjennystä varten. Se on veneissä käytettävä jätesäiliö, joka on yhdistetty WC-istuimeen.

Laituri sijoitettiin Jollaksentien varteen, koska veneilijöiden on helppo ajaa siihen ja septitankin tyhjennyspiste pystyttiin kytkemään suoraan viemäriverkkoon.

Laituria saa käyttää lyhytaikaisesti muutenkin, kunhan ei estä septitankin tyhjentäjiä pääsemästä laituriin. Mäkisen mukaan kaupunki harkitsee vielä, tuleeko laituriin esimerkiksi tunnin aikaraja veneiden kiinnittämiselle.

– Siinä saa pysähtyä, mutta se ei ole mikään venepaikka. Pitkäaikainen pysäköinti ei ole sallittu, Mäkinen sanoo.

Tähän asti septitankin tyhjennyspiste on ollut viereisessä Sarvaston venesatamassa, mutta Airolan mukaan se on ollut hankalassa paikassa.

– Uuteen laituriin on helppo tulla, ja se saatiin kytkettyä kunnallistekniikkaan, jolloin jätevedet menevät suoraan jätevesiviemäriin.

Laituriin saavutaan väylältä suoraan etelään laiturin suuntaisesti. Laiturin molemmilla puolilla on vettä 2,6 metriä.

Uusi laituri pyritään saamaan käyttöön veneilykauden alkaessa vapun tienoilla.Laiturin rakentaminen maksoi Mäkisen mukaan reilut 100 000 euroa. Hintaa nosti se, että rantaa piti ruopata, laiturille piti rakentaa polku ja laituri piti kytkeä vesi-, sähkö- ja viemäriverkkoon.

– Nämä ovat tietysti suurehkoja investointeja, mutta ympäristöön tehty investointi maksaa itsensä takaisin.

Helsingissä on 16 yleisessä käytössä olevaa septitankin tyhjennyspaikkaa. Venekerhoilla on toistakymmentä tyhjennyspaikkaa, jotka ovat niiden jäsenten käytössä.

– En osaa sanoa, kuinka paljon niihin päätyy jätevettä, mutta kyllä veneilijät ovat enenevissä määrin ympäristötietoisia. Tällä laiturilla pyritään siihen, että ympäristötietoisuus edelleen kasvaisi, Mäkinen sanoo.

Kielto voimaan vuonna 2005

Käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin vuonna 2005.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n mukaan suurelle osalle veneilijöitä asianmukainen imutyhjennys on itsestäänselvyys mutta silti käymäjäjätteiden tyhjentäminen veteen on edelleen yleistä.

Käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia. Ulosteen mukana voi levitä bakteereja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut