Helsingistä löytyy vaikka mitä mielenkiintoista bongareille. Yksi kohde ovat muistopuut, joita on istutettu ihmisten ja tapahtumien muistoksi.
Nimikkopuita tai -puuryhmiä löytyy ainakin 134. Puita niissä on yhteensä 647.
Muistopuiden keskittymä löytyy esimerkiksi Talvipuutarhan läheltä Helsinginkadun ja Vauhtitien risteyksen tuntumasta.
Liikuttavasti viemäriputkella tuetun vanhan puun juurella on kyltti, joka paljastaa sen Leo Mechelinin tammeksi.
”Senaattori Leo Mechelinin ystävien istuttama hänen 60-vuotispäivänään 24.11.1899 hänen yhteiskunnallisen ja poliittisen toimintansa muistoksi.” Puu on siis istutettu yli 120 vuotta sitten!
Lähistöltä löytyy myös jykevä vuonna 1908 istutettu, kuvanveistäjä Walter Runebergin tammi sekä Jean Sibeliuksen tammi vuodelta 1941. Vasta käsivarren paksuinen J. V. Snellmanin tammi on istutettu 2006.
Lue myös:Rakastavaiset voivat pian istuttaa yhteisen puun Helsinkiin – Rakkauden metsän paikkakin on jo päätetty
Helsingillä ei ole sellaista kattavaa rekisteriä muisto- tai nimikkopuista, josta kuka tahansa pystyisi etsimään tietoa niiden sijainnista. Kaupunkiympäristön toimialalla on omassa käytössään oleva listaus.
Virallisten muistopuiden ohella kaupunki kokeili takavuosina yksittäisille asukkaille tarjottua lahjoituspuutoimintaa. Siitä luovuttiin, koska katu- ja puistosuunnittelusta irrallaan olevien istutuspaikkojen löytäminen sekä hinnan ja lahjoituspuiden statuksen määrittäminen maankäytön muutoksissa osoittautuivat haasteellisiksi.
Yksittäisten muistopuiden ohella puistoista löytyy useita nimikko- tai lahjoituspuuryhmiä. Edellä mainittujen puiden läheltä löytyvät Vihervuoden 1985 tammet ja Kaivopuistosta vuonna 1917 istutetut Itsenäisyyden kuuset.
Roihuvuoren kirsikkapuistossa kasvaa noin 250 puuta, joita ovat pääosin lahjoittaneet japanilaistaustaiset yksityishenkilöt ja yritykset.
Muistopuiden listaamista kattavaan rekisteriin ehdottaa valtuutettu Pentti Arajärvi (sd.). Aloitetta käsiteltiin tiistaina kaupunkiympäristölautakunnassa.
– Puilla on suuri merkitys viihtyisyyden lisäämiseksi sekä vaikutusta myös ilmastomuutoksen torjunnassa. Huomattavan lisän suhtautumisessa kaupungin vehreyteen ja muutenkin myönteisen asennemuutoksen aikaansaamiseen toisi mahdollisuus omaan nimikkopuuhun, Arajärvi toteaa aloitteessaan.
Hän uskoo, että tietyn puun sitominen yhden henkilön nimikkopuuksi voisi lisätä kiinnostusta näihin tavoitteisiin ja synnyttää kotiseuturakkautta.
– Tästä syystä voitaisiin luoda järjestelmä, jossa vanhemmilla lapsen syntymän yhteydessä ja mahdollisesti myös laajemmin kaupunkilaisilla esimerkiksi syntymäpäivälahjana olisi mahdollisuus osoittaa tietty äskettäin istutettu puu nimikkopuuksi.