Koronan 12. seurantaviikko Suomessa tuo nyt ratkaisuja suurimpiin puutteisiin taistelussa virusta vastaan.
Hallitus on ryhtynyt toimiin hoitokapasiteetin ja suojavarusteiden lisäämiseksi, tiedonkulun parantamiseksi sekä koronatestien lisäämiseksi.
Pääministeri Sanna Marin painotti hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona tilanteen muuttuvan edelleen jatkuvasti, mutta johtoajatuksena on yhä taistella virusta vastaan ensisijaisesti rajoittamalla liikkumista ja ihmisten välisiä kontakteja.
Rajoitukset ovat jo toimineet hyvin ja niiden ansiosta epidemian leviäminen on hidastunut selvästi.
Huhtikuun 1. päivään mennessä tartuntoja on varmistettu Suomessa 1 446 ja koronaan kuolleita on nyt 17.
Epidemian huippu on kuitenkin väistämättä vasta edessä.
Hallitus on lisännyt tehohoitopaikkojen määrää koko Suomessa etupainotteisesti ja hoitokapasiteettia lisätään kattavasti.
Vähiin käyneitä suojavarusteita hankitaan miljoonilla euroilla sekä ulkomaisilta markkinoilta että kotimaista tuotantoa lisäämällä.
Sosiaali- ja terveysministeriö Anna-Kaisa Pekonen painotti hallituksen tilannekatsauksessa, että Suomessa ei ole kriittistä henkilöstö- tai tarvikevajetta.
Pulaa on kuitenkin ollut paikoittain.
– Kentältä on tullut viestiä suojavarusteiden riittämättömyydestä, joten lisähankintoja tehdään runsaasti ja myös varmuusvarastoa vahvistetaan.
Suomi lisää myös koronatestausten määrän kaksin- tai kolminkertaiseksi. Nyt testejä on tehty parhaimmillaan noin 2 500 päivässä.
Pikatestien rinnalle otetaan käyttöön vasta-ainetestaus, jolla on tarkoitus selvittää koronaviruksen oireettomana sairastaneiden määrää etenkin terveydenhuollon työntekijöiden piirissä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden pääsevän jatkossa testeihin.
– Testaus, jäljitys ja hoito ovat nyt ne kolme ratkaisevaa asiaa. Kaikki testausketjun osat on saatava toimimaan, jotta saamme tavoitellun hyödyn, Kiuru sanoi.
– Tarkoitus on näin rajata epidemiaa entistä paremmin.
Jatkossa hallitus parantaa myös tiedonkulkua laajentamalla COVID-19 –koordinaatioryhmän kokoonpanoa. Mukana ovat kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt, valtioneuvoston valmiuspäällikkö Ahti Kurvinen ja THL:n johtaja Mika Salminen
Ryhmää luotsaa pääministerin valtiosihteeri Mikko Koskinen
Ryhmän on määrä kerätä tietoa keskitetysti eri hallinnonaloilta.
Pääministeri nosti lentokentän riittämättömät varotoimet esimerkkinä eri toimijoiden siiloutuneesta toiminnasta, mikä on aiheuttanut vakavia ongelmia koronatilanteen suitsimisessa.
– Nyt haluamme varmistaa, että pystymme hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin, jotta tieto kulkee jatkossa paremmin. Ei meillä ole varaa siihen, että erilliset hallintorakenteet estävät tiedonkulun, Marin sanoi.
Kriisin keskellä hallitus varautuu jo koronan jälkeiseen aikaan. Koronan aiheuttamien varotoimien purkua varten on perusteilla Kriisistä ulos -työryhmä, jonka tehtävä on jouhevoittaa yhteiskunnan jälleenrakentamista kriisin jälkeen.
Erillinen työryhmä perustetaan pääministerin mukaan siksi, että hallituksella on nyt kädet täynnä töitä kriisin kanssa.
– Tämä virus ei ole jotain, mitä hallitus voi yksin hoitaa. Tarvitsemme kaikkien suomalaisten apua, pääministeri painotti.