Luontokuvaaja Lisse Tarnanen odotti harvinaista näkyä 10 vuotta – "Kyiden tanssi on hieno näytelmä"

Anneli Tuominen-Halomo

– Kyy on Suomen väärinymmärretyin eläin, espoolainen luontokuvaaja Lisse Tarnanen sanoo.

Kyistä ei tiedetä paljoakaan ja tiedon puute aiheuttaa ennakkoluuloja, joihin liittyy pelkoja, inhoa, uskomuksia ja väärinkäsityksiä. Kyihin suhtaudutaan vieläkin ajatuksella ”tapetaan tavattaessa”.

Luontokuvaajat Jarmo Latvala ja Lisse Tarnanen ovat tehneet kirjan Kiehtovat kyyt – Tunsitko? Tiesitkö? (Madella 2020).

Kirja paljastaa kyyn taitavaksi selviytyjäksi, jolla on oma paikkansa luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Kirja on kiehtova luontoretki kyiden matalaan maailmaan ja sen moniin ihmeellisyyksiin.

Kirjan yli 200 valokuvasta monet onkin kuvattu pääkaupunkiseudulla, Espoossa, Helsingissä, Kirkkonummella, Inkoossa, Siuntiossa ja Sipoossa. Myös saaristo on hyvä paikka kuvata kyitä.

Kyy on levinnyt Suomessa napapiirin pohjoispuolelle, mutta eniten niitä on Etelä-Suomessa, rannikolla ja saaristossa.

Kyiden määrää ei tiedä kukaan, mutta niiden elinpiiri on kaventunut asutuksen ja teiden rakentamisen myötä.

Kirjassa on muun muassa kuvakertomuksia tanssivista koiraista, jotka kilpailevat paritteluhaluisesta naaraasta. Kyiden tanssi sekoitetaan usein paritteluun, mutta siinä on Tarnasen mukaan kyse siitä, että kaksi koirasta keskustelee naaraan omistuksesta.

– Kyiden tanssion hieno näytelmä, mutta on vaikeaa osua paikalle oikeaan aikaan. Olen käynyt tietyllä alueella kymmenen vuotta ja vasta viime vuonna näin siellä ensimmäisen tanssin.

– Tanssi voi olla ohi muutamassa sekunnissa. Pisin tanssi, jonka olen nähnyt, kesti 15 minuuttia.

Selätetty kyy poistuu, ja voittaja parittelee naaraan kanssa.

Kyyn tärkein tuntomerkki on yleensä selän sahalaitainen kuvio. Poikaset ovat ruskeita, mutta kasvaessaan naaraat alkavat erottua ruskeina ja koiraat harmaina. Toki muitakin vaihtoehtoja on.

– Kyyn kuvio- ja värivaihtelut ovat yllättävän suuria. Tosi erikoisen värisen kyyn näkeminen on onnenkantamoinen. Olemme saaneet toisilta harrastajilta vinkkejä oudon näköisistä käärmeistä.

Lisse Tarnanen kertoo aina pitäneensä luonnosta ja eläimistä.

– Nisäkkäistä, linnuista ja hyönteisistä on saatavilla paljon tietoa, mutta matelijoista sitä on ollut saatavilla vähän ja osa siitä on ollut täyttä huuhaata.

– Kyitä pidetään kokoaan suurempina, pelottavina ja niiden luullaan tulevan päälle. Todellisuudessa kyy väistää ihmistä, Lisse Tarnanen sanoo.

Hän korostaa, että kyy on tärkeä osa ravintoketjua ja luonnon monimuotoisuutta.

– Puutiaiset leviävät vauhdilla ja niiden aiheuttamia vakavia tauteja löydetään koko ajan lisää. Kyyt syövät myyriä, jotka ovat borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta levittävien puutiaisten tavallisia väli-isäntiä. Metsämyyrä levittää vaarallista myyräkuumetta.

Tilastokeskuksen mukaan myyrät ja puutiaiset ovat Suomen luonnon vaarallisimpia eläimiä ja aiheuttivat välillisesti vuosina 2000–2018 yhteensä 41 kuolemaa, kyy ei yhtään.

Mennyt talvi oli poikkeuksellinen. Jarmo Latva näki ensimmäisen kyyn jo 18. helmikuuta. Yleensä hän ja Tarnanen ovat tehneet ensimmäiset kyyhavainnot 10.–13. maaliskuuta.

– Keväämmällä nähdään, mitä tuhoa leuto sää ja vesisateet ovat aiheuttaneet.

– Jos talvehtimispaikka on joutunut veden valtaan, kyyt ovat voineet menehtyä koloon.

Toinen uhka on se, että sää on ollut liian lämmin eivätkä kyyt ole vaipuneet riittävän syvään horrokseen. Se voi johtaa siihen, että niiden vararavinto ei riitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.