Pilaantunutta maata käytetään puistojen rakentamiseen Helsingissä

Airnb-asuntojen kysyntä on hiipunut samaa tahtia matkailun kanssa. Nyt asuntoja tulee tarjolle vuokramarkkinoille. Kuvituskuva. Arkisto/Päivi Tuovinen

Jukka Hämäläinen

Helsingissä kunnostettiin viime vuonna pilaantunutta maaperää 46 kohteessa. Eniten puhdistustöitä tehtiin Kalasataman, Jätkäsaaren ja entisen Pasilan konepajan alueilla.

Pilaantunutta maa-ainesta kaivettiin muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 309 574 tonnia eli pyöreästi noin 17 000 kuorma-auton lavallista.

Hyötykäyttöön maista meni 111 085 tonnia. Pilaantuneita kaivumaita on yleisesti käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoilussa.

– Pilaantuneet maat viedään jätteenkäsittelylaitoksiin, joista ne päätyvät käsittelyn jälkeen kaatopaikkojen peittämiseen, kaupungin ympäristötarkastaja Eija-Leena Ranta kertoo.

– Hyötykäyttö taas tarkoittaa, että kynnysarvomaat voidaan lain mukaan hyötykäyttää alempiin maarakenteisiin esimerkiksi katu- ja puistoalueilla. Nykyisin kaikkea ei tarvitse kuljettaa pois, vaan tässäkin pyritään ekotehokkuuteen.

Puhdistettava maa luokitellaan kynnysarvot alittaviin, alemmat ja ylemmät ohjearvot alittaviin sekä vaarallisen jätteen raja-arvot alittaviin ja ylittäviin.

Vähemmän pilaantuneita maita voidaan käyttää esimerkiksi puistojen muotoiluun, kuten Rannan mukaan on tehty esimerkiksi Jätkäsaaren Hyväntoivonpuistossa ja Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa.

Pienipitoisuuksisiakaan maita ei löydy pintarakenteista, vaan syvemmältä, jolloin niihin ei pääse käsiksi. Haitalliset aineet ovat myös sellaisia, jotka eivät haihdu tai nouse pintaan.

– Joka kohteessa tehdään riskiarvio, pitääkö maat kaivaa pois vai voiko ne jättää. Rakennusten alta maat joudutaan käytännössä kaivamaan pois, koska tarvitaan tilaa kellareille, Ranta toteaa.

Alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät kunnostusalueelle jäävät maa-ainekset on yleensä merkitty huomioverkolla, eristetty maakerroksella tai tiiviillä rakenteella. Ne dokumentoidaan myös karttoihin.

Puhdistettavat maat eivät Rannan mukaan ole useinkaan toivottomia, vaikka saattavat siltä kuulostaakin.

– Öljypitoisuuksia voidaan pienentää kompostoimalla, raskasmetallit eivät liiku maasta minnekään ja maassa olevan syanidinkin vaarallisuus liittyy siihen, että se pääsisi reagoimaan hapon kanssa.

Syanidia on Helsingin maaperässä etenkin Sörnäisissä kaupunkikaasun valmistusmenetelmien takia.

Kaupunki toimitti pilaantunutta maata käsittelyyn tai loppusijoitukseen 237 260 tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 72 314 tonnia.

Pilaantunut maa

Helsingissä poistetusta pilaantuneesta maasta 89 667 tonnia oli öljyhiilivedyillä, 647 tonnia syanidilla ja 28 291 tonnia metalleilla pilaantuneita maa-aineksia.

Sekapilaantuneita maa-aineksia oli 190 942 tonnia.

Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrä on Helsingissä vaihdellut viime vuosina 200 000–400 000 tonnin välillä.

Valtakunnallisessa tietojärjestelmässä on 878 pilaantuneen maan kohdetta Helsingistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut