Tuhannet helsinkiläisperheet ovat viime viikosta lähtien jääneet koronapandemian vuoksi kotiin.
Lukemattomista keittiöistä ja olohuoneista on tullut kotikonttoreita, joissa myös lapset oleskelevat.
Pitkällinen oleminen neljän seinän sisällä luo perheisiin paineita. Osalle yhdessäolo onnistuu hyvin, toisille taas kehnosti.
– Jo tavallinen loma voi aiheuttaa perheissä ristiriitoja, saati sitten näin poikkeuksellinen tilanne, muistuttaa ohjelmajohtaja Marie Rautava Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Vanhempien tulee varautua siihen, että jos lapset tylsistyvät, heille pitää järjestää tekemistä.
Joutavan kahinoinnin voi välttää ennakoimalla.
– Ennen kaikkea perheen arki on organisoitava niin hyvin kuin se näissä oloissa on mahdollista. Päivä on hyvä jaksottaa vaikkapa aivan lukujärjestyksen avulla, Rautava korostaa.
Tähän lukujärjestykseen kannattaa merkitä herääminen, läksyjenteko, ruokailut sekä ulkoilu- ja harrastehetket.
On kuitenkin tärkeää olla itselleen ja muille armollinen eikä vaatia liikoja.
Jokaisessa perheessä on huonoja hetkiä, jolloin toisen ihmisen läsnäolo alkaa ärsyttää.
– Moni riita syntyy turhautumisesta. Sisaruskahinoita ei voi välttää, se kuuluu perheen arkeen, Rautava kertoo.
– Joskus tosin käy niin, että tällaisessa poikkeustilanteessa vanhemmat lapset voivat siirtyä huolehtijan roolin ja alkavat ottaa nuoremmista sisaruksista lisää vastuuta. Siihen voi äiti tai isä myös jossain määrin kannustaa.
Olipa koronapandemiatilanne jatkossa sitten mikä tahansa, se voi tuoda mukanaan myös hyviä puolia.
– Perheessä voidaan karanteeniaikana opetella kokonaan uusia yhdessä olemisen tapoja. Esimerkiksi yhdessä kokkaaminen ja lautapelien pelaaminen ovat mukavaa tekemistä milloin tahansa. Niitä ei pidä unohtaa pandemian jälkeenkään, Rautava tähdentää.
– Nyt on aikaa siihen, mitä ei ehkä muulloin ole ennättänyt tehdä lainkaan.
– Yksin ei kuitenkaan tarvitse selviytyä. Hakekaa apua, jos tilanteet kiristyvät.
Myllypurossa asuva Tiia Fynes on miehensä Michaelin ja kahden lapsensa kanssa ollut koronatilanteen vuoksi kotioloissa viime viikon alusta lähtien.
Arjen pyörittäminen on 4-vuotiaiden Leon ja Emman kanssa vaatinut taiturointia ja venymistä.
Molemmat vanhemmat tekevät nyt etätöitä kotona, eivätkä lapset ole enää läheisessä päiväkodissa.
– Suurin ero aiempaan on se, että kaikki ovat kotona ties kuinka pitkään. Lapset ovat vielä sen ikäisiä, etteivät he ymmärrä, mitä etätöiden tekeminen tarkoittaa, museolehtorina työskentelevä Tiia Fynes kertoo.
– Vaikka olen sanonut, että äiti tekee nyt töitä tietokoneella, lapset voivat silti pyytää lukemaan heille kirjaa.
Perheen lapset kyselevät, milloin he menevät takaisin päiväkotiin, mutta tarkkaa vastausta ei tiedä kukaan.
– Olen vastannut, että pääsiäisen jälkeen. Nyt lapset sitten odottavat pääsiäistä, Fynes naurahtaa.
Pahimmat kiistat perheessä on vielä vältetty, joskin Leo ja Emma voivat välillä riidellä leluista.
– Nukkumaanmenoaika on meillä sama kuin ennenkin, mutta kun lasten ei tarvitse lähteä hoitoon, he voivat nukkua aamuisin vähän pidempään.
– Ulos mennään säännöllisesti, yleensä iltapäivällä.