1700-luvulta peräisin olevan laivanhylyn nosto pulpahti taas pintaan – Itämeren pohjassa makaa yli tuhat laivaa, pitäisikö edes yksi saada näytteille?

Jukka Hämäläinen

Itämeressä Suomen aluevesillä on yli tuhat laivanhylkyä. Olisiko suomalaisilla oikeus saada konkreettisesti nähtäväkseen edes yksi niistä?

Tätä pohdittiin Helsingin yliopiston järjestämässä paneelikeskustelussa Tiedekulmassa viime viikolla.

Asiantuntijaksi oli kutsuttu hollantilainen meriarkeologi Wouter Waldus, joka kertoi keskiaikaisen IJsselkogg-puulaivan nostamisesta.

Hollantilaiset löysivät keskeltä Kampenin kaupunkia joen pohjaan uponneen kookkaan hansalaivan hylyn, kun joen ruoppaamista suunniteltiin. Nostosuunnitelmat oli pakko tehdä, koska muuten historiallinen laiva olisi tuhoutunut. Hylky oli hyvin säilynyt ja alustyyppinsä suurin koskaan löydetty.

Noston valmistelu oli pitkä prosessi. Ensimmäisestä sukelluksesta hylylle kesti viisi vuotta nostamiseen.

Operaation suunnittelu maksoi miljoona euroa, nosto ja tutkimus 3 miljoonaa sekä konservointi 2 miljoonaa euroa. Parhaillaan Kampenissa pohditaan laivan restauroimista, esille laittamista ja museon rakentamista.

– Eri tahoilla on kova halu saada museo. Kaupunki haluaisi siitä nähtävyyden.

Jo noston aikana hylky villitsi ihmiset.

– Historia mielletään usein tylsäksi kirjan lukemiseksi, mutta hylyn nostamisessa monet elivät tiiviisti mukana. Nostaminen oli kaikille tunteellinen hetki, kollektiivinen historiallinen kokemus.

Waldus uskoo, että digimaailmassa ihmiset janoavat konkreettista nähtävää.

– Hylyn nostaminen ja esille saaminen on kuitenkin yhden sukupolven työ, joka kestää 25–30 vuotta. Prosessi on monimutkainen ja se voi myös epäonnistua.

Hylyn nostamisesta tuli puheenaihe myös Suomessa, kun Nauvosta löytyi vuonna 1999 hollantilaisen kauppa-aluksen Vrouw Marian hylky. Alus oli uponnut 1771.

Suomalaiset oivalsivat, että nostettuna Maria-rouvasta voisi tulla samanveroinen nähtävyys kuin Tukholmassa museoitu Vasa-laiva. Vasa-museo on Ruotsin suosituimpia nähtävyyksiä, jossa vierailee 1,3 miljoonaa ihmistä vuodessa.

Valtuutettu, nykyinen kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) teki 2017 kaupunginvaltuustolle aloitteen, jossa haluttiin selvittää, voisiko Helsinki olla mukana nostamassa Vrouw Marian hylkyä ja rakentamassa sille museota.

Kaupunki ei tästä innostunut, ei myöskään Museovirasto.

Tiedekulman keskustelutilaisuudessa Museoviraston kulttuuriympäristön suojelun osastonjohtaja Mikko Härö oli edelleen nihkeä noston suhteen. Hänen mukaansa Kampenin hylyn ja Vrouw Marian tilannetta ei voi verrata.

– Meillä ei ole projektia eikä rahoitusta, kuten Hollannissa. Nostoon pitäisi olla pitkän tähtäimen suunnitelma. Useimmissa tapauksissa olen Älä nosta -puolueen jäsen, Härö tunnusti.

Meriarkeologian tohtoriopiskelija ja sukeltaja Kalle Virtanen muistutti, että Suomessa kaikki hylyt on jätetty nostamatta.

– Ehkä tämä sukupolvi ansaitsisi edes yhden nostamisen.

Waldus muistutti, että se mikä ei ole näkyvissä, on helppo unohtaa.

– Näytille laittaminen todella lisää ymmärrystämme menneisyydestä. Siksi nostamista on syytä ainakin harkita, hän kannusti.

Tilaisuus liittyi kesäkuussa Helsingissä järjestettävän kansainvälisen meriarkeologisen kongressin valmisteluihin.

Tausta

Helsingin kaupunki selvitti Terhi Koulumiehen aloitteen pohjalta vuonna 2017 Vrouw Marian hylyn nostamista.

Museovirasto suositti tuolloin, että hylky säilytetään löytöpaikallaan, koska sen säilyminen ei ole uhattuna.

Pelkän noston hinta-arvio on yli 25 miljoonaa euroa.

Vrouw Marian osalta todettiin, että sillä ei ole historiallista yhteyttä Helsinkiin.

Jos valtio päättäisi Vrouw Maria -museon perustamisesta ja sijoittamisesta Helsinkiin, kaupunki suhtautuisi siihen myönteisesti.

Helsinki ei kuitenkaan ottaisi vastuuta museon taloudesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut