Ulosottovelallisten määrä väheni viime vuonna ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014.
Ulosottoon tuli noin 2,9 miljoonaa asiaa, missä on laskua edellisvuodesta 13,5 prosenttia, tiedottaa Valtakunnanvoudinvirasto.
Vähenemiseen vaikutti suurehkon asiamäärän siirtyminen vuodelta 2018 odottamaan viime vuoden aikaistunutta veronpalautusajankohtaa. Vireille tulleista asioista veroja ja muita julkisoikeudellisia saatavia oli noin 64 prosenttia.
Ulosoton asiakkaina oli noin 562 000 velallista, joista valtaosa oli luonnollisia henkilöitä. Oikeushenkilöitä oli asiakkaina 55 000.
Vuodesta 2018 ulosottovelallisten määrä laski 2,6 prosenttia.
Perintätulos puolestaan nousi vähän yli kaksi prosenttia 1,13 miljardiin euroon.
Perintätuloksesta kertyi valtiolle veroina ja muina julkisina maksuina yli 400 miljoonaa euroa. Loput tilitettiin muille velkojille.
Lisäksi velallisilta ja velkojilta perittiin valtiolle ulosottolaitoksen käyttömaksuina ulosottomaksuja noin 84 miljoonaa euroa.
Ulosottoasiat ovat usein pieniä saatavia, 27 prosentilla velallisista velkasaldo ulosotossa on alle 500 euroa, toteaa tiedotteessa valtakunnanvouti Juhani Toukola
– Velkatyypeissä näkyy kulutusluottojen ja pikalainojen suhteellisen osuuden nousu vuosien mittaan.
Toukola katsoo, että velkojen perinnän peruspilareina tulisi olla tehokas perintä, ylivelkaantuneitten tilanteen helpottaminen ja perinnän kulujen pitäminen aisoissa.
Verkon kautta ulosottovelkaa maksettiin viime vuonna yli 27 000 kertaa, yhteensä lähes 24 miljoonaa euroa.
Sähköinen asiointi myös ulosottoasioissa kasvaa voimakkaasti. Siihen on lisättykin ominaisuuksia sekä ulosoton hakijalle että velallisille. Palveluissa hyödynnetään Suomi.fi-portaalia.
Sähköisellä asioinnilla madalletaan velallisen kynnystä ulosottoasioiden hoitoon. Käynnit ulosottovirastoissa ovatkin Toukolan mukaan vähentyneet suuresti.
– Säilytämme kuitenkin mahdollisuuden henkilökohtaiseen asiointiin ja ulosoton toimipaikkaverkosto pysyy ennallaan ja siten melko tiheänä, Toukola kertoo.