Tätä et tiennyt 200-vuotiaasta Presidentinlinnasta – empirekaunotar kätkenyt sisäänsä myös sotasairaalan ja keisarin valtaistuimen

Kauppatorin laidalla seisova Presidentinlinna voi nyt hyvällä syyllä juhlia pyöreitä vuosia: yksi Suomen arvostetuimmista taloista valmistui tasan kaksisataa vuotta sitten.

Linnan ulkopuolella seisoo kaksi vartiosotilasta, mutta harva tietää heidän alkuperänsä.

Varusmiehinä Kaartin jääkärirykmentissä palvelevat sotilaspoliisit ovat osa kunniakomppaniaa, jonka tehtävänä on valvoa myös päävartiota.

Komppaniaan valitut palvelevat aina viikon kerrallaan. Yksi vartiovuoro kestää tasan tunnin.

Linna on paikka, jonne hyvin harvalla tavallisella helsinkiläisellä on asiaa. Viime vuosina Linnan ovet on kuitenkin silloin tällöin avattu kaikelle kansalle, näin tapahtui muun muassa syksyllä 2019.

Vierailujen aikana selviää muun muassa se, että Linnassa on sijainnut sekä tanssisali, ortodoksinen kirkko että Venäjän keisarin valtaistuin.

Linnan atrium on puolestaan paikka, josta nykyisin voi bongata presidenttien patsaat ja lähes kaikkien heidän puolisoidensa muotokuvat.

Yksi puoliso kuitenkin puuttuu – arvaatko kuka? Oikea vastaus on Jenni Haukio Mannerheimillä ei presidenttinä ollessaan ollut vaimoa, joten hänkään ei ole muotokuvana jäänyt vielä historiaan.

Lähes jokaisen suomalaisen katseet kääntyvät kerran vuodessa Mariankatu 2:een, kun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto alkaa.

Linnan juhlista on tullut monelle televisiovuoden huipentuma – eikä syyttä. Viime joulukuussa vastaanotto keräsi televisioiden ääreen peräti 2,3 miljoonaa suomalaista, eikä se edes ole katsojaennätys.

Vaikka vastaanotto on jo pitkällinen perinne, harva tietää kuinka monta kertaa se on jäänyt pitämättä.

Oikea vastaus on: peräti kuusitoista kertaa. Syyt juhlattomuuteen ovat olleet moninaisia aina presidentin sairaudesta Linnan remonttiin ja talouslamaan saakka.

Sotavuosista tuli pitkä tauko, sillä vuoden 1938 jälkeen Linnan juhlat pidettiin seuraavan kerran vasta 1946.

Kokonaan oma lukunsa on Linnan kuuluisa booli, jota itsenäisyyspäivän vieraat saavat juodakseen.

Maineikas booli täytti vastikään 70 vuotta, sillä Alli Paasikivi maistatti sitä vierailleen ensi kerran 1949.

Arvaatko kuka oli alkuperäisen reseptin takana? Hän oli Gastronomisen seuran pääsihteeri Erik Haack

Tämä alkuperäinen resepti on äärimmäisen tarkoin varjeltu salaisuus, eikä juoman koostumusta tiedä edes Linnan keittiömestari.

Tiedon pihtaaminen kuuluu jo osaksi boolin maineeseen – oikeastaan ainoa varma tieto on juoman vahvuus, joka on noin 12 prosenttia.

Valistuneen arvailun seurauksena Pramia toi loppuvuodesta 2019 myyntiin oman, vahvuudeltaan 5,5-prosenttisen ”Linnan boolin”, johon on käytetty muun muassa kuohu- ja portviiniä sekä greippi- ja sitruunamehua.

Vaikka Presidentinlinna on ollut kahdentoista päämiehen työpaikka, sitä on pidetty myös presidenttien kotina.

Varsin hyvä tietovisakysymys on iskeä pöytään kysymys: ”Kuka presidenteistämme on asunut pisimpään Linnassa?”

Vastaus voi yllättää, sillä hän ei ollut Urho Kekkonen, vaan Mauno Koivisto

Kekkonen kyllä johti maata 25 vuotta, mutta hän asui tuolloin Tamminiemessä. Koivisto sen sijaan muutti perheineen Linnaan vuonna 1982, kunnes virka-asunto Mäntyniemi valmistui Meilahteen vuonna 1993.

Maan päämiehien työpaikkana Presidentinlinna on silti säilyttänyt arvokkaan asemansa.

Merkkirakennus

Nykyinen Presidentinlinna rakennettiin 1817–1820 kauppias J.H.Heidenstauchin kodiksi ja liiketilaksi.

Myytiin keisarilliseksi palatsiksi vuonna 1837.

Autonomian ajalla Linnassa oli ortodoksinen kirkko ja tanssisali.

Linnassa pidettiin 1863 valtiopäivien avajaiset, jolloin tanssisaliin sijoitettiin keisarin valtaistuin.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan talossa oli sotasairaala.

Presidentinlinnaksi talo kunnostettiin 1921.

Linnan lattiapinta-ala on lähes 3 000 neliömetriä.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut