Helsinki ei pakota alaikäisiä ilkivallantekijöitä maksamaan – Alle 18-vuotiaat voivat sovittaa teot työllään

Porukassa tyhmyys tiivistyy, sanotaan. Nuorisoporukan toilailut voivat olla niinkin vakavia, että vahingonteosta saattaa tulla merkintä rikosrekisteriin. Merkintä voi vaikuttaa tulevaisuudessa työnhakuun.

Helsingin kaupunki on kolme vuotta sitten linjannut, että kaikki alaikäisten tekemät ja kaupungin omaisuuteen kohdistuneet vahingonteot sovitellaan. Nuorella on mahdollisuus kantaa vastuu teostaan ja korvata vahingonteko omalla työllään sekä mahdollisesti välttää rikosrekisterimerkintä.

Kaikki Helsingin kaupunkia kohtaan tehdyt vahingonteot ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Viime aikoina vandaalien rikkomat bussipysäkit (HU 22.–23.2.) ovat puhuttaneet Helsingissä.

Viime vuonna sovittelutoimistolta lähetettiin 30 nuorta työkorvausjaksolle kaupungin toimialoille, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2018. Luku koskee nuoria, joiden tekemä vahingonteko on kohdistunut kaupungin omaisuuteen.

– Työkorvausten määrä on nousussa muun muassa siksi, että kaupungin toimialoilta löytyy nykyisin enemmän paikkoja, jossa työkorvauksen voi suorittaa, sovittelunohjaaja Pauliina Hannula kaupunginkansliasta kertoo.

Pääsääntöisesti nuori ohjataan sille toimialalle työkorvaukseen, jonne vahingonteko kohdistui, jos mahdollista. Tavallisesti nuoret ovat 14–18-vuotiaita.

Työkorvausjakson pituus on yleensä yhdestä viiteen normaalimittaista työpäivää, jota toteutetaan joko lomilla tai viikonloppuisin. Nuorelle nimetään työkorvauspaikasta oma ohjaaja, joka opastaa, valvoo ja kannustaa nuorta työssä.

Tarvittaessa mukaan lähtee katusovittelija saattamaan nuorta ja jos työkorvauspaikassa ei ole ohjaajaa, niin he voivat jäädä työpaikalle nuoren kanssa. Katusovittelijat ovat nuorisotyöntekijöitä, jotka tekevät sovitteluja työajallaan.

Suurin osa kaupungin kärsimistä nuorten vahingonteoista kohdistuu kaupunkiympäristön toimialaan. Nuori on saattanut rikkoa päiväkodin pihalla olleen katuvalaisimen tai töhriä useamman puiston penkin.

Toimiala on kokeillut kaksi vuotta yhdessä kaupungin liikelaitoksen Staran kanssa pilottia, jossa kaupunkiympäristöön kohdistuneita vahingontekoja voi korvata Staran palveluksessa.

Kahden vuoden aikana 17 nuorta on suorittanut työkorvausjakson Staralla. Työkorvauskokeilussa nuoret ovat olleet 12-18-vuotiaita, mutta jatkossa Stara aikoo ottaa vain 15-vuotta täyttäneet tai kuluvana vuonna 15-vuotta täyttävät nuoret työkorvausjaksolle.

SovittelukoordinaattoriJaana Bergman Staralta on vastannut työkorvauspaikkojen järjestämisestä ja työkorvausjaksojen suunnittelusta Starassa.

– Todennäköisesti tulijoita on vielä enemmän tulevaisuudessa, jos tieto työkorvauksen mahdollisuudesta tavoittaa paremmin nuoret ja heidän huoltajansa.

Staralla nuoret ovat päässeet muun muassa tekemään erilaisia kaupungin viheralueiden hoidon töitä, esimerkiksi haravoineet, keränneet risuja, istuttaneet ja kastelleet kukkia sekä hoitaneet eläimiä.

– Pääsääntöisesti minulla on ollut positiivisia kokemuksia nuorista. On ollut kivoja ja tavallisia nuoria, joille on käynyt harmiton vahinko. He ovat myös itse kokeneet työkorvauksen hyvänä mahdollisuutena sovittaa vahingonteon, Bergman sanoo.

Pilottikokeilu päättyy kesäkuun lopussa, mutta Stara jatkaa työkorvausjaksojen järjestämistä nuorille osana normaalia toimintaansa.

Tavallisesti vahingontekoja on korvattu rahalla. Työkorvauskäytäntö kuitenkin asettaa nuoret tasa-arvoiseen asemaan, kun teon sovittaminen ei ole kiinni perheen varallisuudesta, vaan hyvityksen voi suorittaa työllä.

– Myös perheet ovat pitäneet tästä vaihtoehdosta. Alle 15-vuotiaskin on korvausvastuussa vahingonteosta, mutta kun tuloja ei kuitenkaan ole, se yleensä kaatuu vanhempien maksettavaksi, sovittelunohjaaja Pauliina Hannula kertoo.

Työkorvauksella voidaan sovittaa esimerkiksi tuhannen euron arvoinen vahingonteko. Liian pientä summaa, eikä liiemmin kovin suurtakaan ole järkevää sovittaa työllä.

Työkorvausjakson suorittaminen vaatii toimipaikalta resursseja. Mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä enemmän ohjausta tarvitaan.

– Nuoren fyysinen ja henkinen tila vaikuttaa siihen, voidaanko häntä ohjata normaalitöihin. Joskus nuori voi hyötyä jostakin muista tukitoimista, kuten työpajoista ja nuorisotyön palveluista. Tällöin sovimme kaupungin kanssa, että nuori sitoutuu siihen ”työkorvauksena”, Pauliina Hannula sovittelutoimistosta sanoo.

Hannula toteaa, että työkorvausjaksolla ollut nuori päätyy harvoin uudelleen sovittelutoimiston asiakkaaksi.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut