Aivoinfarktin saanut Toivo, 73, on kävellyt jo yli 13 kilometriä robotin avulla – "Viisi vuotta sitten en päässyt ylös sängystä"

Anniina Virtanen

Helsinkiläinen Toivo, 73, sai aivoinfarktin vuonna 2014. Muisti ja puhekyky säilyi, mutta vasemman puoleinen halvaus teki Toivon liikuntakyvyttömäksi.

– Viisi vuotta sitten en päässyt ylös sängystä, hän sanoo.

Nyt Toivo kulkee jo ilman apuvälineitä kotonaan. Vaikka aivoinfarktista on jo aikaa, kuntoutuksessa on tapahtunut jälleen edistystä. Toivo pääsi enismmäisten joukossa käyttämään Oulunkylän kuntoutuskeskukseen hankittua kävelyrobottia.

– Kynnysten ylittyminen on helpottunut. Kävelyrytmi ja tasapaino ovat parantuneet ja lihakset voimistuneet, hän kertoo kävelytreenin jälkeen.

Robotti liikuttaa kuntoutujan jalkoja juoksumatolla, jolloin liikeradat ja lihakset voimistuvat. Tavallisesti kävelyharjoituksiin on tarvittu kaksi fysioterapeuttia, jotka tukevat henkilöä ja liikuttelevat kuntoutujan jalkoja.

Viime syksynä Oulunkylän kuntoutuskeskuksen Lokomat-kävelyrobotti on ensimmäinen Uudellamaalla ja koko eteläisemmässä Suomessa.

Lokomat-kävelyrobotti auttaa neurologisessa, etenkin aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa.

Robotti liikuttaa kuntoutujan jalkoja juoksumatolla juuri sen verran kuin tarvitaan, ja vähitellen liikeradat ja lihakset voimistuvat.

Tavallisesti esimerkiksi aivoinfarktin jälkeisen kuntoutuksen ensivaiheessa kävelyharjoitukseen tarvitaan kaksi fysioterapeuttia, jotka tukevat henkilöä ja siirtävät jalkoja. Robotin suurin hyöty onkin kuntoutusvaiheen akuutissa vaiheessa.

Kun kuntoutus on edennyt pidemmälle, voidaan siirtyä käyttämään robotisoitua painonkevennyslaitetta, joka tukee ja keventää kävelyharjoituksissa.

Robottien hankkiminen on suuri investointi, mutta pitkässä juoksussa se tuo säästöjä yhteiskunnalle.

Oulunkylän kuntoutuskeskuksen 15 fysioterapeutista neljä koulutettiin kävelyrobotin käyttöön. Kun Hus ja Helsinki alkavat ohjata lisää avh-kuntoutujia Oulunkylään, kävelyrobotilla voi parhaimmillaan olla käyttöä 8–10 kertaa päivässä.

Fysioterapeutit ovat jo nyt huomanneet kävelyrobotin hyödyt.

– Nyt kävely edistyy nopeammin niiden kuntoutujien kohdalla, jotka ovat käyttäneet kävelyrobottia, Oulunkylän kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Jenni Sundvall sanoo.

Silti Oulunkylän kuntoutuskeskus tahtoo tehdä vielä tieteellistä tutkimusta kävelyrobotista. Tarkoituksena on selvittää robotisoidun kävelykuntoutuksen hyöty, eli vaikutukset AVH-kuntoutujien kävelyyn, toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Toivolla on suuri motivaatio pitää kuntoa yllä. Hän käy noin kerran viikossa kävelemässä kävelyrobotilla. Lisäksi hän käy muun muassa kuntosalilla.

– Täytyy tehdä niin paljon kuin pystyy. Aion käydä kävelyrobotilla niin kauan kuin rahat siihen riittävät, Toivo naurahtaa.

Toivo on kuntoutunut omakustanteisesti. Oulunkylän kuntoutuskeskuksen toimitusjohtaja Katja Ilvonen kertoo, että Husin ja Helsingin kaupungin kautta tulevilla kuntoutujilla kävelyrobotin käyttö sisältyy kuntoutukseen, eikä siitä laskuteta erikseen kaupunkia tai kuntoutujaa.

Muokattu 11.3. 8.39: Jenni Sundvall on Oulunkylän kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti, ei Fysiolinen, kuten jutussa aiemmin luki.

Aivoverenkiertohäiriö

Suomessa aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 25 000 henkilöä.

Heistä arviolta 7 000 hyötyisi robottiavusteisesta kuntoutuksesta.

Alueelliset erot kuntoutuksen tasossa ovat suuria.

Perinteisessä fysioterapiassa päästään noin 150–350 askeleeseen yhdellä terapiakerralla.

Robotisoitu kävelykuntoutus mahdollistaa 1 500–3 000 askelta.

Oulunkylän kuntoutuskeskus on veroja maksava säätiö ja yhteiskunnallinen yritys, joka käyttää kaikki tuottonsa toimintaan ja sen kehittämiseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut