Leudon sään vuoksi kevätpesut on voitu aloittaa tänä vuonna aiemmin, vaikka yöpakkaset aiheuttavat haasteita siivoukseen. Hiekannostossa käytetään vettä pölyämisen estämiseksi, joten pakkasella katuja ei voida pestä, sillä silloin aiheutettaisiin vain lisää liukkautta.
Helsinki alkoi siivota katuja tämän viikon alussa kaikilta alueilta.
– Ensiksi nostetaan karkeaa hiekkaa eli sepeliä. Kun tämä on tehty, voidaan katuja ja jalkakäytäviä alkaa pestä, jotta hienompi hiekka-aines saadaan puhdistettua. Kaupungin eri alueilla katujen pesut etenevät hieman eri tahtiin, mutta todennäköisesti työt valmistuvat jo huhtikuun aikana, kertoo katujen ylläpidon tiimipäällikkö Kaisa Komulainen tiedotteessa.
Katupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi lähes joka kevät. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven hiekoitussepelit kaupungin kaduilta, pyöräteiltä ja jalkakäytäviltä. Siivottavaa on noin 2 000 kilometriä ja siivous kestää noin 3–6 viikkoa.
Kadut saadaan pestyä nopeammin, kun kaupunkilaiset siirtävät autot siivousten tieltä pois. Katujen puhdistusaikataulut ovat saatavilla kadulla olevien kylttien lisäksi internetistä, tekstiviestien avulla tai SiirtoSoitto –mobiilisovelluksen kautta.
– Kun siirrettäviä autoja ei ole, niin katualue voidaan pestä nopeammin. Aina, kun joudutaan siirtämään autoja, puhdistuskalusto joutuu odottamaan, sanoo Komulainen tiedotteessa.
Kadulle tuodaan aina siirtokehotustaulut, jotka kertovat, milloin auto on siirrettävä. Kyltit tuodaan paikalle vähintään kaksi päivää ennen siirtoja. Jos auto on pysäköitynä kyltillä merkitylle katuosuudelle puhdistustöiden alkaessa ja kaupunki joutuu siirrättämään sen, veloitetaan auton omistajalta pääsääntöisesti siirtomaksu.
Kantakaupungissa jalkakäytävien puhdistaminen sepelistä ja muusta liasta kuuluu kiinteistöjen vastuulle. Muualla kaupunki huolehtii jalkakäytävistä.
Kiinteistöt voivat lakaista hiekoitussepelin jalkakäytävältä ajoradan reunaan – mutta ei raitiovaunukiskoille –, josta kaupunki siivoaa sen pois ajoradan puhdistuksen yhteydessä. Hiekkaa ei pidä lakaista jo siivotulle ajoradalle.
Katupöly sisältää tyypillisesti nastarenkaiden irrottamaa päällystemateriaalia, hiekoitussepeliä ja tiesuolaa, ajoneuvojen tuottamia metalli- ja kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia.
Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään katupölyhaittoja. Hiekoitukseen käytetään pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli.
Katupölyn määrää seurataan kolmella HSY:n mittausasemalla ja tarvittaessa katupölyä sidotaan kalsiumkloridiliuoksella.