Kallion lukion Porthaninkadun toimipisteen remontti oli vaarassa viivästyä, kun projektille ei löytynyt urakoitsijaa. Helsingin kaupunki ei saanut yhtäkään tarjousta loppuvuonna.
– Yksi toinen kohde oli saanut kaksi tarjousta ja kävimme neuvotteluja häviäjän kanssa aikataulusta ja hinnasta ja pääsimme sopimukseen, että he ottavat Kallion lukion urakan vastaan. Näin saimme Kallion lukiolle urakoitsijan ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kohde valmistuu aikataulussa, kohteen projektipäällikkö Marko Kumpulainen kertoo.
Julkinen hankintalaki antaa mahdollisuuden neuvotella tai tehdä niin sanotus suorahankinnan, jos julkisessa kilpailussa ei ole saatu yhtään tarjousta.
Suunnitellun aikataulun mukaisesti kohteen pitäisi olla valmis syksyllä 2021. Perusparannus on raskaampi urakka kuin pelkkä peruskorjaus. Kaupungin liikelaitos Stara on aloittanut Kallion lukion urakkaa ikkunoiden osalta, mutta itse pääurakka alkaa lähiaikoina.
Kallion lukion koulurakennus ei ole ainoa, jolle ei ole löytynyt urakoitsijaa kuluvan talven aikana. Myös Pihlajiston ala-asteen perusparannushankkeessa kävi samalla tavalla. Eikä tilanne ole aivan harvinainenkaan, rakennuttamispäällikkö Erkki Nurmi kaupunkiympäristön toimialalta kertoo.
– Viimeiset kymmenen vuotta on voinut olla se tilanne, että urakoitsijaa kohteelle ei aina löydy. Vuosituhannen alussa tätä ongelmaa ei koskaan ollut, tarjouksia tuli yllättävän paljon, hän sanoo.
Nurmi toteaa, että kaupungin rakennuskanta on valtava – jatkuvasti rakennetaan uutta ja vanhaa korjataan.
– Meillä taitaa olla noin miljardin korjausvelka näissä olemassa olevissa rakennuksissa. On se melkoinen savotta kokonaisuudessaan, hän sanoo.
Rakennuksia on säännöllisesti korjattava. Nurmi muistuttaa, että talotekniset ja sisäilmavaatimukset ovat nykyään aivan toisenlaisia kuin ennen. Ilmastointi-, sähkö- ja tietokonejärjestelmiä on uusittava.
– On paljon asioita, joita tarvitaan nykyisissä koulurakennuksissa enemmän kuin 40 vuotta sitten.
Tarjousten vähäisyyteen on Nurmen mukaan saattanut vaikuttaa uusi toteutusmuoto, jossa urakoitsija suunnittelee kohteen, hyväksyttää suunnitelman kaupungin organisaatiolla ja sen jälkeen rakentaa kohteen valmiiksi. Vanhassa mallissa kaupunki suunnittelee ja pyytää urakoitsijalta hintaa siitä.
– Urakoitsijat ovat itse toivoneet tällaista suunnittele ja toteuta -mallia, mutta nyt meistä tuntuu, että siihen kaikilla urakoitsijoilla ei ole riittävästi valmiuksia. Etenkään tällä keskisuurella urakoitsijakaartilla, joka tällä alueella tekee päiväkoti–koulurakentamista.
Ja vaikka resursseja olisikin, ne voivat olla jo käytössä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa rakennetaan paljon ja jatkuvasti.
Kallion lukion kohdalla syy on jossain muualla, koska siinä urakoitsijan tarvitsee vain rakentaa.