Itäkeskuksen peruskoulun kotitalousluokassa käy torstaiaamuisin iloinen pulpatus. Kuusitoista yhdeksäsluokkalaista oppilasta viipaloi, keittää ja paistaa päivän ateriaa, joka on broileriwokki.
Laura Käyhkö, 15, tarttuu lastaan ja wokkipannuun tottuneesti. Pannussa kypsyvät vauhdilla paprikat, parsakaalit ja broilerisuikaleet.
– Vaihdoin kuvataiteen kotitalouteen, koska ruoanlaitto alkoi kiinnostaa enemmän. Kotona teen eniten leivonnaisia, mutta olen kyllä saanut näiltä tunneilta ihan uusia taitoja, Käyhkö iloitsee.
– Olen esimerkiksi oppinut silittämään ja käyttämään astianpesukonetta.
Hän kertoo vähentäneensä viime aikoina lihansyöntiä ja lisänneensä lautaselleen kasvisruoan määrää.
MyösAhti Räntilällä, 15, on työn alla broileriwokki. Hänellekään ei kokkaaminen ole vastenmielistä.
– Köksäntunneilla olen oppinut ainakin paistamaan ja leikkaamaan entistä paremmin. Wokki on ihan hyvää, mutta kotona teen kyllä mieluiten makaronilaatikkoa, Räntilä kertoo.
Opetusharjoittelijat Lotta Liuska, Lotta Honkanen ja Alina Leinonen valmistuvat pian kotitalousopettajiksi ja ovat seuraamassa Huovion oppilaiden työskentelyä.
Kasvatustiedettä yliopistossa pääaineenaan opiskelevat naiset ovat näkemästään vaikuttuneita.
– Hyvältä vaikuttaa. Oppilaat toimivat keittiössä nopeasti, mutta määrätietoisesti. Nykynuoria kiinnostaa selvästi se, mitä raaka-aineita ruokiin käytetään ja onko ne tuotettu ympäristön kannalta kestävästi, Leinonen pohtii.
Itäkeskuksen peruskoulun kotitalouden lehtori Anna Elina Huovio on nähnyt suuren muutoksen peruskoululaisten ruoanvalmistustaidoissa.
– Oppilaat ovat nykyisin tunneilla rohkeita ja he tarttuvat työhön oma-aloitteisesti. Ennen oltiin arempia, mutta nyt esimerkiksi mausteita kokeillaan ennakkoluulottomasti, Huovio pohtii.
Ruokakulttuuri on muuttunut Suomessa vuosien varrella melkoisesti ja se näkyy myös koulujen opetuskeittiöissä.
– En edes muista, milloin koulussa olisi perattu silakoita. Myöskään sianlihaa ei enää juuri käytetä, sillä se ei kuulu kaikkien ruokavalioon. Lihan rinnalle ovat tulleet kasviproteiinivalmisteet.
Huoviolla on asiasta mittava kokemus, sillä hän on opettanut kotitaloutta jo reilut kolme vuosikymmentä – vuonna 2018 hänet valittiin Suomessa vuoden kotitalousopettajaksi.
Viimeisten vuosikymmenten aikana lanttulaatikot ja ruskeat kastikkeet ovat saaneet väistyä kouluopetuksesta. Tilalle ovat marssineet muun muassa sushit, tortillat ja riemunkirjavat pastaruoat.
Pullan rinnalle ovat nousseet whoopiet ja macaronsit.
– Oppilaat saavat ehdottaa omia suosikkiruokiaan ja näitä toiveita myös kuullaan. Erityisruokavaliot ovat jo aivan arkipäivää, Huovio mainitsee.
– Ramadan-paaston aikaan on ollut käytäntönä se, että tunneilla tehdään leivonnaisia, joita muslimioppilaat voivat ottaa kotiinsa ja syödä silloin, kun se heille sopii.
Kotitalouden opetus ei kuitenkaan ole pelkkää kokkaamista, vaan myös kodinhoito, jätteiden lajittelu ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen ja ympäristön huomioiminen nostetaan tunneilla vahvasti esiin.
Koulun toisetkin oppiaineet liittyvät hyvin kotitalouteen: mittaaminen on matematiikkaa ja siivous taas kemiaa ja fysiikkaa.
Helsingin lukioissa kotitalouden voi valita oppiaineeksi muun muassa Töölön lukiossa ja Apollon lukiossa.
– Itäkeskuksen peruskoulussa kotitalouden voi ottaa valinnaisaineeksi jo kuudennella luokalla ja se on hienoa. Olisin aika iloinen, jos nykyistä useammassa lukiossa olisi sama mahdollisuus, Huovio kertoo toiveikkaasti.