Entinen Sotamuseo tulee myyntiin – näyttävä 1880-luvun kasarmi sijaitsee paraatipaikalla Helsingissä

Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Liisankadulla sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tyhjillään olevat Sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa.

Sotamuseon rakennuksiin voisi tulla esimerkiksi hotelli, päiväkoti ja muita toimitiloja, Senaatti kertoo tiedotteessaan.

Samalla tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot pohjoislaidan tontin.

Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana.

– On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius uumoilee.

Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24. helmikuuta Svenska klubbenilla. Osanotto oli Senaatin mukaan runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun.

Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin tilaisuudessa hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herättivät myös näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin.

Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen.

1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto.

Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto.

Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut