”Uutta ja mykistävää” – Merikotka pesii Vanhankaupunginlahdella ensimmäistä kertaa

Luonto: Merikotka pesii Vanhankaupunginlahdella ensimmäistä kertaa. Jännittävimmät vaiheet ovat vielä edessä.

Eero Haapanen on bongannut Vanhankaupunginlahdella lintuja 1970-luvulta lähtien. Silloin kukaan ei olisi uskonut, että lahdella pesii vielä joskus merikotka. Klobbenin saari häämöttää taustalla. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Lintuharrastajat todistavat parhaillaan Vanhankaupunginlahdella poikkeuksellista näytelmää.

Lahden pohjoisosassa sijaitsevalle Klobbenin saarelle on asettunut merikotkapariskunta, joka pesii saaren suurimmassa ja ylimmässä pesässä. Saaressa pesii myös kymmeniä harmaahaikaroita.

– Naaraskotka hautoo pesässä, ja koiras tuo sille välillä ruokaa. Kun koiras tulee pesälle, haikarat nousevat peloissaan ilmaan, mutta ne palaavat heti pesilleen, kokenut lintuharrastaja Eero Haapanen kertoo.

Hänen mukaansa on odotettavissa, että myös merimetsot aloittavat pesinnän saarella. Merimetsot tutkivat parhaillaan pesäpaikkoja. Viime vuonna niillä oli saarella kuusi pesää.

Suomen suurin petolintu ei ole pesinyt alueella ennen.

– Merikotka on ensimmäistä kertaa pesimässä keskellä Helsinkiä. Tämä on täysin uutta ja sillä lailla mykistävää, Haapanen toteaa Fastholmassa.

Merikotkanaaras alkoi hautoa munia 8.–9. maaliskuuta. Merikotkat hautovat munia noin 40 päivää, joten poikasten laskettu kuoriutumisaika koittaa pian.

Haapanen seurasi viime vuonna merikotkan pesintää Isosaaressa.

– Poikasten kuoriutumisen jälkeen naaras vartioi poikasia pesässä viikkoja. Naaras alkaa saalistaa vasta, kun poikaset ovat kasvaneet isoiksi, hän kertoo.

Merikotka saa yleensä kaksi poikasta. Poikaset varttuvat pesässä noin kolme kuukautta ja jättävät pesän vähitellen.

– Ne voivat olla jonkin aikaa pesän luona ja mennä takaisinkin pesään, jos sinne tuodaan ruokaa.

Merikotkalla ei ole Helsingissä muita vihollisia kuin ihminen. Helsingin kaupunki kehotti jo helmikuussa ihmisiä antamaan merikotkille pesimärauhan, mutta toive ei ole toteutunut täysin.

Haapanen kertoo, että muutamia viikkoja sitten kanoottimeloja kävi Klobbenin lähellä. Hautova kotka pakeni pesästä mutta palasi nopeasti takaisin. Sitä ennen joku lennätti dronea pesän ympärillä.

Eero Haapanen aloitti lintuharrastuksen jo kouluaikoinaan 1970-luvulla.

– Näin silloin juuri täällä Fastholmassa muutaman kerran merikotkan, mutta silloin meille oli varmaa, että merikotka on tuomittu häviämään tai ainakin pysymään harvinaisuutena, jota ehkä kituuttelee pieni määrä ulkosaaristossa. Kukaan ei olisi pystynyt kuvittelemaan, että merikotka pesii vielä joskus Vanhankaupunginlahden keskellä.

Ihmiset vainosivat merikotkaa, koska se kilpailee samoista saaliista. Suojelu kuitenkin pelasti lajin sukupuuton partaalta. Nykyään merikotka on Suomessa elinvoimainen ja se on leviämässä uusille alueille.

Vanhankaupunginlahdella on nähty viime vuosina merikotkia muun muassa talvisin, jolloin kalastajat jättävät jäälle pieniä kaloja.

– Toissa talvena merikotka laskeutui noin 400 metrin päähän odottamaan, että kalastaja on tehnyt työt, ja otti lokkien kanssa kalat, Haapanen kertoo.

Lintuharrastuksen aloittamiseen tarvitsee vain muistivihkon, lintukirjan ja kiikarit. Ensimmäisiin kiikareihin kannattaa Eero Haapasen mukaan sijoittaa 200–400 euroa, jotta tähyily tuntuu hyvältä ja kiikareista riittää iloa vuosiksi.

Helsingin tärkein linturetkikohde on Vanhankaupunginlahti, mutta lintuja voi harrastaa periaatteessa missä vain. Muita hyviä paikkoja ovat Laajalahti (Espoo), Uutela (Vuosaari), Kallahti (Vuosaari) ja Haltiala (Tuomarinkylä). Töölönlahtikin on nykyään hyvä lintupaikka, kun lahden vedenlaatu on kohentunut.

Vanhankaupunginlahti

Tärkeimpiä lintuvesiä koko Suomessa

Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Pesivien vesilintujen lajimäärä on yli kaksinkertaistunut alueella 30 vuoden aikana. Esimerkkeinä muun muassa kaulushaikara, kyhmyjoutsen, tukkakoskelo, ruokosirkkalintu ja pussitiainen, pikku-uikku, merimetso, kurki, pähkinänakkeli ja urpiainen.

Linnuston monipuolistuminen on suurelta osin rantaniittyjen laajentuneen laidunnuksen ja niittämisen ansiota. Rantaniityillä pesii nykyään viisi kahlaajalajia.

Vanhankaupunginlahdelle suunnitellaan uusia hoitotoimenpiteitä lintutilanteen parantamiseksi entisestään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.