Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on alkanut jälleen yleistyä Suomessa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL mukaan edes vanhempien korkea koulutus ei enää suojaa perheitä ja lapsia köyhyydeltä.
Lapsiperheiden köyhyys ehti jo vähentyä muutamien vuosien ajan kasvettuaan sitä ennen tasaisesti 1995–2007. Vuosina 2012–14 lapsiperheköyhyys kääntyi uuteen kasvuun.
Tuoreimpien lukujen mukaan vuonna 2014 köyhäksi määriteltyjä lapsiperheitä oli Suomessa 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta. THL:n mukaan noin joka kymmenennessä lapsiperheessä kärsitään köyhyydestä.
Niukka toimeentulo tuo riitoja vanhempien parisuhteeseen ja voi aiheuttaa kiusaamista koulussa. Köyhä vanhempi ja THL:n mukaan etenkin köyhä äitivoi kärsiä myös itsetunnon puutteesta, mikä heijastuuvanhemmuuteen.
Lapsiin köyhyys jättää syvimmät jäljet, jos perhe on köyhä lapsen ollessa aivan pieni.
–Pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä, kommentoi tutkimuspäällikkö Minna Salmi THL:stä.
Usein lapsiperheköyhyyden taustalla on työttömyyttä ja niukkaa koulutusta. Köyhien lapsiperheiden huoltajat ovat selvästi muiden lapsiperheiden huoltajia useammin vailla ammatillista koulutusta.
Tähän kuvaan on kuitenkin tulossa muutos, sillä nykyään korkea koulutuskaan ei enää välttämättä suojaa köyhyydeltä.
–Köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.
THL:n mukaan viisi prosenttia suomalaislapsista asuu perheissä, joka kitkuttelee eteenpäin pelkän perusturvan varassa.
Yleisintä perusturvalla eläminen on alle 3-vuotiaiden lasten perheissä. Lapsiperheet ovat harvoin tässä tilanteessa pitkään, mutta perusturvan varasta pois pääseminen on hidastunut selvästi.
Lapsiperheiden asemaa on heikennetty useilla poliittisilla päätöksillä ja heikennyksiin ovat osallistuneet käytännössä kaikki hallituspuolueet.
Viimeisin leikkauksista on opiskelijoiden asumistuen muutos, jonka myötä yksinasuvat pienituloiset opiskelijat saavat lisää rahaa, mutta perheellisillä ja parisuhteessa elävillä tuki ehtyy.
Lapsilisien ostovoiman on annettu heikentyä yli 30 prosenttia1990-luvun laman jälkeen
Lapsiperheiden asemaa ovat THL:n mukaan heikentäneet myös monet verotuksen ja maksujen muutokset.
–Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.
–Haitalliset poliittiset päätökset voitaisiin välttää arvioimalla etukäteen päätösten seurauksia lasten ja lapsiperheiden kannalta, Salmi toteaa.
Lapsiperheköyhyys on THL:n mukaan myös tasa-arvokysymys, sillä äidit kuormittuvat toimeentulo-ongelmista useammin kuin isät.
Äidit arvioivat isiä useammin toimeentulon olevan hankalaa, ja tämä näkyy myös äitien kantaessa huolta omasta vanhemmuudestaan ja lapsesta.