PÄIVÄHOITO Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan päivähoidon pitäisi muuttua, että se olisi hyväksi taaperoiden kehitykselle.
Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on seurannut viime aikojen päivähoitokeskustelua hämmästellen. Sitä, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonenhaluaisi lyhentää kotihoidontukea sen takia, että lapset saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin viimeistään puolitoistavuotiaana.
Sitä, että yksivuotiaan päiväkotiin vienyt vanhempi perustelee hoitoonviemistä lapsen edulla. Ja sitä, että vinoutuneeseen otokseen perustuvan tutkimuksen mukaan lapsi kouluttautuu pitkälle, jos hänet on viety päiväkotiin vuoden ikäisenä.
–Viime päivinä paljon keskustelua herättänyt tutkimus kertoo vain sen, että koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat pitkälle. Korrelaatio aikaisen päivähoitoonviennin ja kouluttautumisen välillä hävisi, kun mukaan tuli toinen selittävä tekijä, vanhempien koulutus.
Keltikangas-Järvinen peräänkuuluttaakin älyllistä rehellisyyttä ja sen tunnustamista, että lapsen hoidossa joudutaan tekemään kompromisseja, koska nykytyöelämä ei salli pitkiä poissaoloja.
–Jos kotona on yksivuotias tuttisuu konttaamassa, kannattaisi miettiä mitä olisi se varhaiskasvatus, jota pieni tarvitsee ja jota vanhemmat itse eivät voi hänelle antaa. Älyllinen rehellisyys on kuitenkin kova vaatimus asiassa, jossa liikkuu niin paljon tunteita, Keltikangas-Järvinen miettii.
Keltikangas-Järvisen mukaan biologisella puolella ymmärretään, että lapsi oppii asioita tietyssä järjestyksessä. Psyykkisellä puolella tätä ei ymmärretä vaan ajatellaan, että oppiminen tulee, kun lapsi laitetaan kyseiseen tilanteeseen. Aivojen kypsymistä ei ole kuitenkaan mahdollista nopeuttaa.
–Liian pienillä aivoilla ei voi selvitä liian isosta ryhmästä.
Keltikangas-Järvisen mukaan puolitoistavuotiaankin lapsen voisi jättää hyvillä mielin hoitoon, jos ryhmät saataisiin pienemmiksi.
Tutkimusten mukaan jo 12 lapsen ryhmä on liian iso 1–2 -vuotiaalle taaperolle, sillä vuorovaikutustilanteiden määrä nousee liian suureksi hänen kokemukselleen ja aivojensa kehitystasolleen. Silloin ainoiksi selviytymiskeinoiksi jäävät joko itkuinen vetäytyminen tai aggressio.
Hoitajien työaika kuluu itkevien rauhoittamiseen tai levottomien lasten hillitsemiseen. Sosiaalisuuden ohjaamisesta ei voi puhua.
Tutkimusten mukaan yksi ja kaksivuotiaat tarvitsevat pienen ryhmän välivaihetta ennen suureen ryhmään siirtymistä. Esimerkiksi kaksivuotias voi hyvin neljän–viiden lapsen ryhmässä.
–Laatuerot päiväkotien välillä ovat luvattoman suuret. Vanhemmat ajattelevat usein, että hoitajat ovat pääosin koulutettuja lastentarhanopettajia ja kaikki toiminta suunniteltua varhaiskasvatusta. Kuten Marjatta Kalliala on tutkimuksessaan osoittanut, voi käydä niinkin, ettei lapsi ole päiväkotivuoden aikana sijaisten puutteen ja muiden käytännön ongelmien takia lainkaan lastentarhanopettajan ohjauksessa.
Keltikangas-Järvisen mukaan laadukkaan hoidon olosuhteet ovat hyvin tiedossa. Psykologiset tutkimukset kertovat johdonmukaisesti, mikä lapset tarvitsevat ja mikä puolestaan on haitallista. Jostain syystä laadukkaan hoidon edellytyksistä tuntuu olevan hyvin vaikea keskustella, ja rakenteiden merkitystä päivähoidon laadulle ei aina tunnuta edes ymmärrettävän.
–Tutkimusten mukaan päivähoidon laatuun ensisijaisesti vaikuttavat lapsiryhmän koko, hoitajien ja lapsiryhmän pysyvyys ja hoitopäivän pituus. Hoitajien koulutuksen on osoitettu olevan vasta toissijainen tekijä. Korkea koulutus ei auta, jos tilanne on vaikea.
Hän kehottaa äitejä yhdistämään voimansa taisteluun laadukkaan päivähoidon puolesta.
–Niin kauan kuin kotiäidit ja työssäkäyvät äidit ovat kiinni toistensa hiuksissa, poliitikot saavat nukkua rauhassa, Keltikangas-Järvinen sanoo.
Entä missä vaiheessa lapsi hyötyy päiväkodista? Keltikangas-Järvisen mukaan nelivuotias lapsi kaipaa leikkikavereita ja ohjattua tekemistä ja viisivuotias tarvitsee jo selkeästi ikäistänsä seuraa.
– Ei ole voitu osoittaa, että päivähoidon ulkopuolelle jäämisestä olisi selkeää haittaa lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Leikkikavereita tai sisaruksia tarvitaan kuitenkin tässä tapauksessa.
Lue myös: Laitatko 3-vuotiaan lapsesi päiväkotiin? Tutkija: Hyödyt kiistattomat