SUURMOSKEIJA Kaupunki aikoo kuulla Hanasaareen suunnitellussa moskeijassa myös ulkoministeriötä.
Päätös Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijan tontinvarauksesta lykkääntyy ensi vuoden puolelle.
Tavoitteena oli, että tontinvarausasia saataisiin kiinteistölautakunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
–Valmistelun vaatimat asiantuntijaselvitykset ja vuorovaikutus eri viranomaisten kanssa vaatii siinä määrin aikaa, että käsittely siirtyy ensi kevääseen, toteaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkö Sami Haapanen
Keskukseen voisi tulla myös liikuntakeskus, jossa olisi mahdollisesti myös uimahalli."
Tontinvarausasian käsitteleminen lautakunnassa on olennainen asia koko hankkeen etenemisen kannalta, sillä lautakunnan puntarissa on, aiotaanko hankkeelle varata Helsingistä tontti vai ei, eli toteutuuko jättikokoisen moskeijan rakentaminen entisen voimalaitoksen maille Hanasaareen. Lopullisesti tonttiasian sinetöi kaupunginhallitus.
Poikkeuksellista muihin rakennushankkeisiin verrattuna mahtimoskeijassa on se, että asiantuntijaselvityksissä aiotaan kuulla myös ulkoministeriötä. Ministeriön halutaan ottavan kantaa siihen, mitä mieltä se on moskeijan ulkomaisesta rahoituksesta. Suurin osa 140 miljoonaa euroa maksavan moskeijan ja sen ympärille rakennettavan keskuksen rahoituksesta olisi tulossa ulkomailta, Bahrainin kuningashuoneelta, joka on ilmoitettu hankkeen päärahoittajaksi.
–Tulemme kiinnittämään rahoitukseen erityistä huomiota, Haapanen sanoo.
Ulkoministeriön kuuleminen rakennushankkeissa on poikkeuksellista, mutta poikkeuksellinen on hankekin.
–Onhan tämä Suomessa ensimmäinen laatuaan eli siinäkin mielessä mielenkiintoinen. Jo hankkeen kokoluokka tuo haasteita rahoitukselle.
Noin 2 700-neliöinenmoskeija olisi vain pieni osa koko keskusta Sen ympärille on suunniteltu rakennettavan sosiaalikeskus, jossa olisi toimistotiloja, toimintatiloja lapsille, nuorille ja vanhuksille sekä harrastetiloja. Keskukseen voisi tulla myös liikuntakeskus, jossa olisi mahdollisesti myös uimahalli sekä koulutus- ja konferenssikeskus.
Muun muassa perussuomalaiset ovat olleet huolissaan keskukseen tulevista palveluista ja siitä, että niillä pyrittäisiin korvaamaan julkisia palveluita ja lisäämään eriytymistä.
ApulaiskaupunginjohtajaAnni Sinnemäki (vihr.) ei ota vielä kantaa varauksen ehtoihin.
–Valmistelussa pyritään ottamaan huomioon monipuolisesti eri näkökulmia, mutta tässä vaiheessa on vielä vaikea ennakoida esityksen yksityiskohtia.
Hanasaaren A-voimalaitos otettiin käyttöön 1960-luvun alussa ja B-voimalaitos vajaa 15 vuotta myöhemmin.