Yleiskaava äänestettiin läpi maratonkokouksessa Helsingissä – myös Vartiosaaren rakentaminen etenee

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suurta kiistaa herättäneen uuden yleiskaavan pitkän keskustelun ja useiden äänestysten jälkeen torstain vastaisena yönä.

Valtuutetut käyttivät salissa lähes 150 puheenvuoroa. Lopulta ehdotukset yleiskaavan palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestettiin nurin jokseenkin selvin luvuin.

Tiukin yleiskaavaäänestys käytiin odotetusti Keskuspuiston osittaisesta rakentamisesta. Asukasaktiivien viime hetken mielenosoitus Keskuspuiston puolesta eikääntänyt valtuuston enemmistön päätä.

Paavo Arhinmäen (vas.) ehdotus Keskuspuiston rajaamisesta pois uudesta yleiskaavasta kaatui äänin 55–30.

Katso tästä, miten Keskuspuistosta äänestettiin.

Myös Malmin lentokentän kohtalo sekä kaupungin sisääntuloväylien bulevardisointi puhuttivat yli 6-tuntiseksi venyneessä kokouksessa.

Jaana Pelkosen (kok.) aloitteesta tehty ehdotus Malmin kentän säilyttämiseksi hävisi äänestyksessä 56–22. Pelkonen toivoi, että valtuusto olisi laittanut Malmin suhteen vielä "jäitä hattuun".

Yhtä huonosti menestyi Mika Raatikaisen (ps.) palautusesitys, jossa puollettiin Malmin säilyttämistä.

Katso tästä, miten äänet jakautuivat Malmi-äänestyksessä.

Laura Kolbe(kesk.) jaYrjö Hakanen(komm.) olisivat puolestaan halunneet säilyttääTuomarinkylän kartanon pellot, mutta esitys hävisi 23–62.

Valtuuston päätös tarkoittaa, että Malmi, Keskuspuisto ja sisääntuloväylät saattavat tulevaisuudessa muuttua asuntorakentamisen pohjaksi. Yleiskaava ei vielä suoraan määrää näin, vaan mahdollistaa jatkovalmistelut.

Keskeisin argumentti yleiskaavan puolesta on taata Helsingille kasvunmahdollisuudet."

Kinkkisin kysymys on Malmin kentän rakentaminen. Siitä käyty kiista etenee myös eduskuntaan, joka käsittelee Lex Malmi -kansalaisaloitetta kentän säilyttämiseksi.

Keskeisin argumentti yleiskaavan puolesta on taata Helsingille kasvunmahdollisuudet.

Helsingin kaupungin virkakoneisto ja suuret puolueet ovatkin ajaneet yleiskaavaa läpi voimalla, sillä se mahdollistaa pääkaupungin kasvun sadoilla tuhansilla asukkailla. Tästä syystä valtuutetut olivat myös valmiita tinkimään asukkaiden tärkeinä pitämistä viheralueista.

Periaatteessa yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun vähintään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan 2050 mennessä. Se tarkoittaisi noin 260 000 uutta asukasta.

Perusajatuksena on laajentaa nykyistä kantakaupunkia sekä lisätä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen merkitystä. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki on pitkin matkaa korostanut, että lisärakentamisesta huolimatta asukkaille voidaan taata viheralueet jatkossakin.

Viheralueverkoston väitetään jopa vahvistuvan, "kun virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa".

Samalla viheralueita ollaan kutistamassa kuitenkin myös kiistellyssä Vartiosaaressa, jonka osayleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi sen jälkeen kun ehdotus asian palauttamisesta kaatui äänin 44–40.

Vartiosaaren tulevaisuudesta käytiin koko illan tiukin äänestys. Esimerkiksi vihreät vastusti Vartiosaaren rakentamissuunnitelmia ja halusi palauttaa osayleiskaavan valmisteluun samaan aikaan kun puolueen enemmistö ajoi Keskuspuiston kaventamista.

Myös Helsingin naapurikaupungit ovat vastustaneet jyrkästi väylien bulevardisointia."

Helsingin virkajohdon mukaan yleiskaava on myös nivottu yhteen koko Helsingin seudun ja sen kuntien suunnitelmien kanssa.

Naapurikaupungit ovat vastustaneet jyrkästi etenkin Helsingin sisääntuloväylien bulevardisointia.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut